Blue glowing quantum with particles

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 1/3 (episodi 31)

podcast

Katselemme nyt alkavassa podcast-trilogiassa jättiläisten harteilta näkymää, josta ei puutu paradokseja. Teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen kuljettaa meidät syvälle mikrokosmokseen, jopa Planckin kokoluokkaan – kvanttimaailmaan. Nuorena Mattia kiinnosti enemmän klassisen kitaran soitto ja vähemmän fysiikka. Suunta muuttui kuitenkin yliopisto-opettaja Raimo Keskisen vaikutuksesta. Ramin innostavien luentojen myötä Matin uteliaisuus kääntyi palavaksi innoksi tutkia kvanttifysiikkaa, tehdä luovaa improvisaatiota ja tunneälytyötä filosofina mieluummin kuin muusikkona.

Tämän kolmiosaisen podcast-sarjan ensimmäisessä osassa tartumme Matin kanssa mammuttia syöksyhampaista. Lähdemme kartoittamaan niitä ongelmia, joita kvanttimekaniikkaan liittyy sekä ymmärtämisen tasolla, mutta myöskin edelleen epävalmiina teoriana. Millainen työkalupakki vaaditaan kvanttimekaniikan matemaattisen ja käsitteellisen puolen ymmärtämiseen? Olisiko kvanttimekaniikka valmiimpi, jos toinen maailmansota ei olisi syttynyt? Pystyykö kvanttimekaniikkaa ymmärtämään visuaalisesti ja arki-intuitiolla? Mikä on kvanttifysiikan ja kvanttimekaniikan ero?

Kaksoisrakokoe, kuplakammio, tietoinen tutkija ja kriittisen ympäristön mittaaminen, kuka havaitsee ja mitä, vapaa tahto, kausaalisuus vai korrelaatio, superpositio, ajattomuus vai kaksi aikakäsitystä, arkijärjen kritiikki. Matka taittuu vaivihkaa kohti käsitteiden ja ideoiden sakeaa, joskus mystistäkin viidakkoa. Hiukan ällitälliä ja käsien viittoilua on paikallaan. Tapahtuuko kvanttihyppy uuteen tietoisuuteen tässä vai tulevissa jaksoissa? Tule selvittämään sitä yhdessä kanssamme kvanttien yhteenkietovassa mielenkiintoisessa maailmassa.

1500-luvun pääsiäisaiheinen mysteerinäytelmä (Coventry mystery), Public Domain

Salamyhkäisiä järjestöjä ja elokuvataiteen symboliikkaa (episodi 30)

podcast

Siirryn aistit tavallista herkempinä ympäristölle Tampereen Tuomiokirkon ja Finlaysonin kirkon kautta tapaamaan näyttelijä, teatteriohjaaja ja numerologi Seppo Heinolaa. Sepon jo puoli vuosisataa kestänyt kiinnostus numerologiaa, Kabbalaa ja salaseuroja kohtaan on inspiroivaa. Näen kansallisromanttisen Tuomiokirkon 64-osaisen shakkilautamaisen ikkunan ja pöllö-symbolit sekä goottilaisen Finlaysonin kirkon kuusi- ja viisisakaraiset tähdet talvisessa uudessa valossa. Keskustelemme Sepon kanssa salaseuroista, salakirjoituksista, kabbalasta, mysteerinäytelmistä ja teatteritaiteesta.

Mikä on informatiivisen, mystisen ja itsekasvatuksellisen numerologian ero? Mihin salakirjoituksia tarvittiin? Kumpi oli mieleen painuvampaa, näytellä Mannerheimiä Kekkosen katsellessa esitystä vai esittää Kauppamatkustajan kuolema-näytelmän pääroolia samalla, kun tajuntaan iski numeron 18 voima? Casablanca, Piukat paikat, Vertigo, James Bond, Irma la Douce – Pikku Pariisitar ja Komisario Palmu, esoteerisia elokuviako? Miten teatteri ja teologia liittyvät toisiinsa? Kuvaako teatteri elämää vai elämä teatteria?

Aika tietysti loppui kesken eikä tekniikan aikakausikaan vaikuttanut tykkäävän mystiikasta, koska päämikrofoni sanoi jo alkuvaiheessa kaput. Haastattelu on siis nauhoitettu toissijaisella mikrofonilla, joka vaikutti heikentävästi äänenlaatuun. Tästä huolimatta paluumatkalla rautatieasemalle meitä vielä huvitutti edessä kulkeva auto, jonka rekisterikilvessä luki RRR-432. Nämä ovat näitä numerologin elämän iloja. Toivottavasti jaksatte nauttia mukanamme tästä Mesokosmoksen salamyhkäisimmästä jaksosta!