Tietoisuuden tieteistä ja taidoista (opus 6)

Tietoisuuden teorioista ja taidoista (opus 6)

broadcast

Tietoisuuden teorioista ja taidoista -esitelmä on pidetty Avartuva Ihmiskuva ry:n tiloissa Helsingissä 13. marraskuuta, 2023. Esittelen David Chalmersin määritelmän tietoisuuden ”helposta” ja ”vaikeasta” ongelmasta. ”Helppo” ongelma keskittyy aivotoimintaan liittyviin prosesseihin, kun taas ”vaikea” ongelma pyrkii selittämään subjektiivisen kokemuksen, joka tunnetaan myös nimellä kvalia.

Käyn läpi ryhmittelemiäni nykyaikaisen tietoisuustieteiden tutkimuksen suuntauksia, kuten ylemmän tason kognitiiviset teoriat, globaalin työskentelytilan teoriat, neuraaliset ja biologiset teoriat, sensorimotoriset teoriat, substantiiviset teoriat, dualistiset teoriat, kvanttimekaaniset teoriat, emergentit ja muut teoriat.

Käsittelin myös hiukan tarkemmin Giulio Tononin kehittämää Integroitu Informaatioteoriaa (IIT), joka määrittelee tietoisuuden aivojen kyvyn integroida informaatiota ja jonka keskeinen käsite on Phi Φ:n. Lisäksi tarkastelen Roger Penrosen ja Stuart Hameroffin Orkestroitu Objektiivinen Reduktio -teoriaa (Orch-OR), joka ehdottaa, että tietoisuus johtuu mikrotubulusten kvanttimekaanisista prosesseista. Lopuksi esittelen Matti Pitkäsen Topologinen Geometrodynamiikka -teoriaa (TGD), joka tarjoaa matemaattis-teoreettisen mallin tietoisuudelle, tajunnalle ja kognitiolle.

Esitelmä pohjautuu kesällä 2023 kirjoittamiin esseisiini Taorminan tietoisuustieteen konferenssista.

Tietoisuuden teorioista ja taidoista (opus 6)
Lue loppuun →
Orchestrated objective reduction

Kvanttitietoisuusteorioiden sinfoniaa – Orkestroitu objektiivinen reduktio

article, marko manninen

Johdanto

Tässä blogikirjoituksessani jatkan Taorminan tietoisuuskonferenssin 2023 innoittamaa artikkelisarjaani, keskittyen viimeiseen pääpuheenvuoroon ja siihen liittyviin teemoihin.

Brittiläinen nobelpalkittu fyysikko Sir Roger Penrose esitti puheenvuorossaan Orkestroidun Objektiivisen Reduktion (Orch-OR) teoriaan perustuen ajatuksen, että ihmiskehon nopeat lihastoiminnot saattavat olla tietoisten päätösten seurausta, vaikkemme kykenisikään tietoisesti ohjaamaan toimintoja lihassolujen tasolla. Tämä korostaa tietoisuuden aktiivista roolia, kun taas monissa muissa reduktionistisissa teorioissa tietoisuudella on korkeintaan jälkijättöinen tahdottoman sivustakatsojan rooli, jos sitäkään.

Penrosen esitystä ei ole toistaiseksi saatavilla julkisesti, joten tarkastelen kirjoituksessani pääasiassa kvanttitietoisuusteorioiden perusteita ja Orch-OR-teoriaa yleisesti. Selitän teorioita hyödyntäen Justin Riddlen informatiivista Quantum Consciousness YouTube-videosarjaa aiheesta. Penrosen keynote-puheenvuoro on helpompi ymmärtää oikeassa kontekstissa, kun hänen teoriansa taustat ovat tiedossa.

Viimeisimmissä kirjoituksissani olen käsitellyt tietoisuuden teorioita, dualismia sekä subjektiivisuuden ja objektiivisuuden ontologista teemaa. Nämä kirjoitukset tarjoavat myös hyvän johdatuksen tähän blogikirjoitukseen sekä Orch-OR-teoriaan, joka on monitieteinen, samalla monimutkainen, mutta mielestäni mielenkiintoinen tutustumisen arvoinen teoria.

Lopuksi teen yhteenvetopohdinnan artikkelisarjasta kertoen miltä tietoisuuden teorioiden tutkimuskenttä näyttäytyy minulle kaiken tämän jälkeen.

Lue loppuun →
A journey of intellectual exploration to subjective objectivities

Subjektiivisuuden puheenvuoro mielenfilosofiasta ja holistisuudesta

essee, marko manninen

Johdanto

Tarkastelen tässä esseessä subjektiivisuuden ja objektiivisuuden suhdetta tietoisuuden tutkimuksen kontekstissa. Käytän apuna uutta käsitettä, subjektiivisten objektiivisuuksien kehystä, joka pyrkii yhdistämään nämä kaksi usein vastakkaiseksi nähtyä olemisen kategoriaa. Kehys esittää subjektiivisuuden ja objektiivisuuden toisiinsa kietoutuneina käsitteinä, joka arvioidaan sen perusteella, kuinka laajasti niihin liittyvä kokemus ja tieto on jaettavissa, testattavissa, koettavissa ja ymmärrettävissä muiden tietoisten agenttien kesken.

Esseen tavoitteena on pohtia, miten tämä uusi kehys voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin tietoisuuden luonnetta ja sen suhdetta niin kutsuttuun objektiiviseen todellisuuteen. Tarkastelen myös kritiikkiä, jota voidaan esittää subjektiivisten objektiivisuuksien kehystä kohtaan. Lopuksi mietin, voisiko tietoisuuden teoria pohjautua holistisempaan näkemykseen subjektiivisuuden ja objektiivisuuden suhteesta, olla transformatiivinen, jopa kokemuksellinen, ymmärrystä välittävä teoria, ei vain ontologioita erotteleva kuvaus jostain, joka vaikuttaa kaihtavan formaalia käsittelyä ja materiaalisten anturien kosketusta?

Esseeni on jatkoa Taorminan tietoisuuden tieteiden konferenssissa 2023 nousseista kysymyksistä, joita olen käsitellyt kolmessa edellisessä artikkelissani: Onko dualismi realismia? Entä tekoälyn vallankumous?, Taorminan tietoisuuskonferenssi ja Anil Sethin tutkimukset, Markovin dynamiikka ja tietoisuus sekä reilu vuosi sitten kirjoittamassani esseessä Mielen ja materian kitkasta tietoisuuskvantteihin.

Lue loppuun →
Dualistic future realism

Onko dualismi realismia? Entä tekoälyn vallankumous?

article, marko manninen

David Chalmersin esitys Taorminassa 2023

Jatkan tässä artikkelissa katsausta toukokuussa 2023 pidettyyn tietoisuustieteen konferenssiin Sisilian Taorminassa. Nostin edellisessä artikkelissa esiin neurotieteilijä Anil Sethin pääpuheenvuoron sekä tietoisuuden teoriat. Nyt käsittelen David Chalmersin dualistista filosofiaa sekä hänen pääpuheenvuoroansa “Could a Large Language Model be Conscious?”

David Chalmers on yksi aikamme kuuluisimmista mielen filosofeista. Hän opiskeli matematiikkaa perustutkintotasolla Adelaiden yliopistossa Australiassa ja suoritti tohtorintutkintonsa filosofiassa ja kognitiotieteissä Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa. Nykyään Chalmers toimii filosofian ja neurotieteen professorina sekä Mind, Brain, and Consciousness -keskuksen johtajana New Yorkin yliopistossa. Hän on myös filosofian professori Australian kansallisessa yliopistossa. Chalmers on tehnyt merkittävää työtä filosofian, neurotieteen ja tietotekniikan rajapinnoilla. Hänen viimeisin 2022 julkaistu kirjansa ”Reality+: Virtual Worlds and the Problems of Philosophy” käsittelee virtuaalimaailmojen ja ei-virtuaalisten maailmojen universumia sekä todellisuutta.

Lue loppuun →
Old Town, Taormina, Sicilia

Taorminan tietoisuuskonferenssi ja Anil Sethin tutkimukset

article, marko manninen

Katsaus tietoisuuden tutkimuksen jäävuoren huippuun

The Science of Consciousness -konferenssi (TSC) on merkittävä tietoisuuden tutkimuksen foorumi, joka on houkutellut osallistujia eri tieteenaloilta ympäri maailmaa jo 29 vuoden ajan. Se on suurin ja pisimpään jatkunut tapahtuma tällä alalla. Vuosittain eri maissa ja paikkakunnilla järjestettävä TSC tarjoaa kattavan yleiskuvan tietoisuuden tieteen ja tutkimuksen nykytilasta.

Minun havaintoni on, että näiden vuosikymmenten aikana tietoisuuden tutkimuksesta on tullut salonkikelpoista useimmissa tieteenaloissa. Vielä 90-luvulla sitä pidettiin esimerkiksi kovissa luonnontieteissä filosofien ajanvietteenä ja epätieteellisenä spekulointina. Kuitenkin neurotieteen kyvyn myötä tunkeutua yhä syvemmin aivojen kognitiivisiin toimintoihin, tietoisuuden tutkimus on saanut yhä vahvemman jalansijan akatemiassa myös niissä tiedekunnissa, joihin sen ei ole perinteisesti katsottu istuvan kovin hyvin.

Tänä vuonna tietoisuustieteen konferenssi pidettiin Sisilian Taorminassa, antiikin aikaisessa vuoristokaupungissa, toukokuun lopulla. Mahtavat maisemat ja inspiroiva ympäristö antoivat lisävoimia tähän vaativaan opiskelujaksoon. Viikon mittainen tapahtuma käsitti työpajoja, puheenvuoroja, posteriesityksiä ja sosiaalisia keskustelutapahtumia, joiden tarkoituksena on edistää monitieteistä tietoisuuden tutkimusta. Mukana oli satoja esityksiä ja osallistujia. Osallistuin kevätlomallani ensimmäistä kertaa konferenssiin teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkäsen kanssa. Pitkänen piti tilaisuudessa oman esityksensä kvanttibiologiasta ja Topologisesta Geometrodynamiikasta.

Lue loppuun →
The Ancient Greek Amphitheater of Taormina

Markovin dynamiikka ja tietoisuus

article, marko manninen

Donald Hoffman ja tietoisten agenttien teoria

Donald Hoffman, kognitiivisen tieteen emeritusprofessori Kalifornian yliopistosta, on tunnettu rohkeista ja provosoivista teorioistaan. Hänen pian julkaistava (24.6.2023) artikkelinsa ”Conscious Agents and the Subatomic World” on kirjoitettu yhdessä kollegoidensa Chetan Prakashin ja Swapan Chattopadhyayn kanssa. Teoria perustuu Markovin dynamiikan ja tietoisten agenttien konsepteihin, jotka pyrkivät viemään tietoisuuden tutkimuksen määrittelyn uudelle tasolle.

Hoffmanin mukaan tietoisuuden tieteellisen teorian tulisi lopulta pystyä ennustamaan kaikki alkeishiukkasten (bosonien, leptonien, kvarkkien) ominaisuudet, kuten niiden massan, liikemäärän, energian ja spinin. Hoffmanin teoria ulottuu itse asiassa ajan ja avaruuden tuolle puolen. Hän käyttää usein fraasia ”tuomittu avaruusaika” ja mainitsee säieteoreetikot kuten David Grossin, Edward Wittenin ja Nima Arkani-Hamedin, jotka hänen mukaansa ovat jo valmiita luopumaan klassisesta Newtonilaisesta ja Einsteinilaisesta avaruusajasta.

Hoffmanin esityksen tarkoitus on haastaa fysikalistiset ja reduktionistiset käsitykset tietoisuudesta ja sen roolista maailmankaikkeudessa. Hänen mukaansa tietoisuus ei ole vain passiivinen havainnoija, vaan aktiivinen osallistuja, joka muokkaa ja määrittää fyysisen todellisuuden luonnetta. Evoluutio on kehittänyt meidät näkemään todellisuuden käyttöliittymänä, ei sen suoraan takaista todellisuutta.

Lue loppuun →
Forum Humanum 25 verkkoluentoa 2021-2022

Forum Humanumin 25 verkkoluentoa kausina 2021-2022

article

Mesokosmoksella on ollut kunnia järjestää kahden kuluneen vuoden aikana Forum Humanumin verkkoluentoja. Syksyllä 2021 järjestimme kahdeksan luentoa, keväällä 2022 kymmenen luentoa ja syksyllä 2022 seitsemän luentoa. Näistä tulee yhteensä 25 luentoa, joissa on ollut mukana näyttävä, kirjava ja ennen kaikkea viisas kaarti suomalaisia hengen tieteilijöitä, tutkijoita ja elämän ihmettelijöitä. Olen koonnut tähän artikkeliin kaikki luennot helposti saatavilla olevina linkkeinä.

Ensimmäistä kertaa Forum Humanumin historian aikana saimme nyt taltioitua sitä antia, jota pääkaupunkiseudulla olemme voineet nauttia jo vuosikymmenien ajan. Kiittää tästä voi tavallaan koronaa! Verkkoluentojen kokemukset ovat olleet todella positiivinen yllätys. Tilaisuudet ovat toteutuneet jouhevasti. Muutamassa kuukaudessa epävarmoissa ikäluokissa kehkeytyi siinä määrin tekniikan taitajia, että kamerat, mikrofonit ja tietokoneet vaikuttavat nyt olevan kaikilla hyvin hyppysissä.

Zoom-kokouksissa on käsitelty koskettavia henkilökohtaisia tarinoita – hiljennytty, kuultu ja keskusteltu tiiviisti ja yhteisymmärrystä hakevassa hengessä. Mielestäni tässä on onnistuttu varsin hyvin ainakin palautteen perusteella. Luentojen jälkeinen paneelimainen keskustelu (mukana luennoitsijan lisäksi mm. Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen ja Inkeri Sava) on lähes poikkeuksetta venynyt tunnin mittaiseksi ja pidempäänkin yöhön olisi usein voitu jatkaa. Toivomme, että osa tästä innosta on välittynyt sekä paikalla olijoille että kuulijoille striimien kautta, vaikka viiveinen ääni ja kuva joskus syövätkin hetkessä elämisen tunnetta.

Lue loppuun →

Vertaisarviointi tutuksi, tunnetuksi ja tieteellisen julkaisijan tueksi (opus 5)

broadcast

Haastattelen Zoom-tapaamisessa Itä-Suomen Yliopiston historian maisteri ja filosofian maisteri Ari J. Tervashonkaa. Väitöstutkijana ja suomalaisen metodologiayhdistyksen puheenjohtajana hänellä on hyvä näköalapaikka vertaisarvioinnin historiaan ja käytäntöihin. Miten vertaisarvioinnin prosessit ovat kehittyneet historian varrella ja miksi siitä on tullut tieteen tekemisen peruskäytäntöjä? Voiko kuka tahansa esimerkiksi kansalaistieteilijän roolissa lähettää artikkelinsa vertaisarviointiin ja saada tutkimuksellensa tieteellisen julkaisun statuksen? Muun muassa näistä ja Arin omista viimeaikaisista projekteista juttelemme Mesokosmoksen viidennessä Broadcast-videoteoksessa.

Vertaisarviointi tutuksi, tunnetuksi ja tieteellisen julkaisijan tueksi (opus 5)
Lue loppuun →

Mikrokosminen yhteislävistys valon ja energian ihmeelliseen maailmaan (opus 4)

broadcast

Esittelen tällä videolla Tandem Piercer Experimentin eli yhteislävityskokeen, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen keksijä ja elektroniikkainsinööri Eric Reiter. Koe on yhdistelmä fysikaalisia mittauksia, jotka suoritetaan varta vasten rakennetulla laitteistolla, ohjelmistolla ja gammasäteilylähteellä.

Käyn seuraavaksi läpi koejärjestelyn eri osat ja vaiheet antaakseni yleiskuvan siitä mitä kokeessa tapahtuu. Videolla esiintyy myös Eric Reiter itse sekä suomalainen teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen. Lopuksi pohdin kokeen tarkoitusta ja merkitystä luonnonfilosofian ja kansalaistieteen näkökulmasta.

Huom. blogikirjoitus sisältää videon synopsiksen.

Mikrokosminen yhteislävistys valon ja energian ihmeelliseen maailmaan (opus 4)
Lue loppuun →
Monk in the Middle Ages writes old letter

Regius-käsikirjoitus – keskiajan muurarien rajapylväät (episodi 44)

essee, marko manninen, podcast

Regius-käsikirjoitus, jota kutsutaan myös Halliwellin käsikirjoitukseksi, on pitkä noin kahdeksansataa säettä sisältävä runo. Sen tarkoituksena oli määrittää yksityiskohtaisesti kivenhakkaajien ja muurarien vanhat rajapylväät eli velvollisuudet käsityötaitoa sekä siihen erikoisella tavalla liitettyä geometriaa kohtaan.

Säädöstä pidetään nykyään yhtenä vanhimmista noin sadasta myöhäiskeskiaikaisesta määräyksestä, jotka koskivat muurariutta Englannissa. Pienempiä muurariutta koskevia tekstikokoelmia on säilynyt varhaisemmiltakin ajoilta, mutta mikään niistä ei yllä samanlaiseen kokonaisuuteen kuin Regius. Käsikirjoituksessa pyritään esittämään muurariuden historialliset perusteet, perinnäistarut, säännöt, eettiset normit, uskonnollinen henki ja yleissivistävä tarkoitusperä.

Kerron esseen ensimmäisessä osassa Regius-käsikirjoituksen historiasta. Sen jälkeen referoin runomittaisen käsikirjoituksen sisältöä proosallisesti. Lopuksi pohdin, miten operatiivisesta muurariudesta tuli spekulatiivista ja kuinka luonnonfilosofiset seurat sekä salaseurat olivat sidoksissa toisiinsa. Käsittelen myös lyhyesti, kuinka yhteisvapaamuurariuden ruusuristiläinen muoto luotiin Suomessa mystikko-kirjailija Pekka Ervastin toimesta 1900-luvun alkupuolella.

Lue loppuun →