Forum Humanum 25 verkkoluentoa 2021-2022

Forum Humanumin 25 verkkoluentoa kausina 2021-2022

article

Mesokosmoksella on ollut kunnia järjestää kahden kuluneen vuoden aikana Forum Humanumin verkkoluentoja. Syksyllä 2021 järjestimme kahdeksan luentoa, keväällä 2022 kymmenen luentoa ja syksyllä 2022 seitsemän luentoa. Näistä tulee yhteensä 25 luentoa, joissa on ollut mukana näyttävä, kirjava ja ennen kaikkea viisas kaarti suomalaisia hengen tieteilijöitä, tutkijoita ja elämän ihmettelijöitä. Olen koonnut tähän artikkeliin kaikki luennot helposti saatavilla olevina linkkeinä.

Ensimmäistä kertaa Forum Humanumin historian aikana saimme nyt taltioitua sitä antia, jota pääkaupunkiseudulla olemme voineet nauttia jo vuosikymmenien ajan. Kiittää tästä voi tavallaan koronaa! Verkkoluentojen kokemukset ovat olleet todella positiivinen yllätys. Tilaisuudet ovat toteutuneet jouhevasti. Muutamassa kuukaudessa epävarmoissa ikäluokissa kehkeytyi siinä määrin tekniikan taitajia, että kamerat, mikrofonit ja tietokoneet vaikuttavat nyt olevan kaikilla hyvin hyppysissä.

Zoom-kokouksissa on käsitelty koskettavia henkilökohtaisia tarinoita – hiljennytty, kuultu ja keskusteltu tiiviisti ja yhteisymmärrystä hakevassa hengessä. Mielestäni tässä on onnistuttu varsin hyvin ainakin palautteen perusteella. Luentojen jälkeinen paneelimainen keskustelu (mukana luennoitsijan lisäksi mm. Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen ja Inkeri Sava) on lähes poikkeuksetta venynyt tunnin mittaiseksi ja pidempäänkin yöhön olisi usein voitu jatkaa. Toivomme, että osa tästä innosta on välittynyt sekä paikalla olijoille että kuulijoille striimien kautta, vaikka viiveinen ääni ja kuva joskus syövätkin hetkessä elämisen tunnetta.

Luca Giordano - Hyve-maalaussarjasta: Allegoria harkitsevaisuudesta (1680)

Totuudellisuuden hyve – mielin kielin kuvailtuna (episodi 34)

essee, marko manninen, podcast

”Koronatilanteen vuoksi”, kuten niin monet ilmoitukset kuluvina viikkoina ovat alkaneet, Mesokosmoksenkin täytyy sopeutua erikoiseen tilanteeseen. Ennen kuin olemme saaneet etähaastattelut tarvittavine ohjelmistoineen ja perehdytyksineen kuntoon, niin meidän täytyy säveltää jotain muuta kuunneltavaa. Toisaalta, juuri nythän on hyvä aika kuunnella äänikirjoja ja podcasteja turvallisesti kotisohvilla.

Tämä minun aiempiin kymmenisen vuotta sitten pitämiin esitelmiin pohjautuva essee kertoo yhden vaivaisen etsijän tiestä sekä monien kulttuurien merkkihenkilöiden ylistämästä totuudellisuuden hyveestä. Esitelmä oli eräänlainen libretto 12-kieliselle kitaralle säveltämääni teokseen, jonka kahdentoista instrumentaalikappaleen nimet kuvasivat eri hyveitä. Se tuntuu nyt erityisen ajankohtaiselta, kun meidän koko maailmaa ravistelevassa koronatilanteessa täytyy pitää yhtä, turvata humaaneihin arvoihin ja kaivata viisautta samalla tavalla kuin tunnetussa buddhalaisessa mantrassa turvataan Viisaaseen (Buddha), Hyveoppiin (Dharma) ja Yhteisöön (Sangha).

Luottaen siihen, että kaikki hyveet seuraavat toisiaan, niin seuratkaamme viisautta ja toivokaamme kaikille voimaa kohdata nykyiset haasteet, yksilöinä, perheinä, kansakuntana ja globaalisti ihmiskuntana. Loput meille kyllä annetaan mitta-astiamme mukaan.

Flammarion

Uskonnot metodina (episodi 25)

essee, marko manninen, podcast

Voiko uskontoja ajatella metodina samalla tavoin kuin puhutaan tieteellisestä menetelmästä? Ei siis pelkästään niin, että uskontoja itsessään tutkitaan tieteellisin menetelmin vaan niin, että uskonto olisi tai se sisältäisi menetelmiä esimerkiksi itsekasvatukseen, maailman ymmärtämiseen, näkyvien ja näkymättömien lainalaisuuksien löytämiseen ja tutkimiseen. Tieteen ja uskonnon vertailu johtaa helposti ikiaikaiseen väittelyyn toinen toisensa ylivertaisuudesta enkä halua niinkään ottaa kantaa siihen debattiin. En myöskään halua ottaa kantaa minkään tietyn uskonnon metodin paremmuudesta. Yritän enemmänkin tehdä huomioita, jotka tuntuvat toisaalta yhdistävän, toisaalta erottavan uskontoja, tiedettä ja elämänfilosofioita.