Forum Humanum 25 verkkoluentoa 2021-2022

Forum Humanumin 25 verkkoluentoa kausina 2021-2022

article

Mesokosmoksella on ollut kunnia järjestää kahden kuluneen vuoden aikana Forum Humanumin verkkoluentoja. Syksyllä 2021 järjestimme kahdeksan luentoa, keväällä 2022 kymmenen luentoa ja syksyllä 2022 seitsemän luentoa. Näistä tulee yhteensä 25 luentoa, joissa on ollut mukana näyttävä, kirjava ja ennen kaikkea viisas kaarti suomalaisia hengen tieteilijöitä, tutkijoita ja elämän ihmettelijöitä. Olen koonnut tähän artikkeliin kaikki luennot helposti saatavilla olevina linkkeinä.

Ensimmäistä kertaa Forum Humanumin historian aikana saimme nyt taltioitua sitä antia, jota pääkaupunkiseudulla olemme voineet nauttia jo vuosikymmenien ajan. Kiittää tästä voi tavallaan koronaa! Verkkoluentojen kokemukset ovat olleet todella positiivinen yllätys. Tilaisuudet ovat toteutuneet jouhevasti. Muutamassa kuukaudessa epävarmoissa ikäluokissa kehkeytyi siinä määrin tekniikan taitajia, että kamerat, mikrofonit ja tietokoneet vaikuttavat nyt olevan kaikilla hyvin hyppysissä.

Zoom-kokouksissa on käsitelty koskettavia henkilökohtaisia tarinoita – hiljennytty, kuultu ja keskusteltu tiiviisti ja yhteisymmärrystä hakevassa hengessä. Mielestäni tässä on onnistuttu varsin hyvin ainakin palautteen perusteella. Luentojen jälkeinen paneelimainen keskustelu (mukana luennoitsijan lisäksi mm. Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen ja Inkeri Sava) on lähes poikkeuksetta venynyt tunnin mittaiseksi ja pidempäänkin yöhön olisi usein voitu jatkaa. Toivomme, että osa tästä innosta on välittynyt sekä paikalla olijoille että kuulijoille striimien kautta, vaikka viiveinen ääni ja kuva joskus syövätkin hetkessä elämisen tunnetta.

Vertaisarviointi tutuksi, tunnetuksi ja tieteellisen julkaisijan tueksi (opus 5)

broadcast

Haastattelen Zoom-tapaamisessa Itä-Suomen Yliopiston historian maisteri ja filosofian maisteri Ari J. Tervashonkaa. Väitöstutkijana ja suomalaisen metodologiayhdistyksen puheenjohtajana hänellä on hyvä näköalapaikka vertaisarvioinnin historiaan ja käytäntöihin. Miten vertaisarvioinnin prosessit ovat kehittyneet historian varrella ja miksi siitä on tullut tieteen tekemisen peruskäytäntöjä? Voiko kuka tahansa esimerkiksi kansalaistieteilijän roolissa lähettää artikkelinsa vertaisarviointiin ja saada tutkimuksellensa tieteellisen julkaisun statuksen? Muun muassa näistä ja Arin omista viimeaikaisista projekteista juttelemme Mesokosmoksen viidennessä Broadcast-videoteoksessa.

Vertaisarviointi tutuksi, tunnetuksi ja tieteellisen julkaisijan tueksi (opus 5)

Mikrokosminen yhteislävistys valon ja energian ihmeelliseen maailmaan (opus 4)

broadcast

Esittelen tällä videolla Tandem Piercer Experimentin eli yhteislävityskokeen, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen keksijä ja elektroniikkainsinööri Eric Reiter. Koe on yhdistelmä fysikaalisia mittauksia, jotka suoritetaan varta vasten rakennetulla laitteistolla, ohjelmistolla ja gammasäteilylähteellä.

Käyn seuraavaksi läpi koejärjestelyn eri osat ja vaiheet antaakseni yleiskuvan siitä mitä kokeessa tapahtuu. Videolla esiintyy myös Eric Reiter itse sekä suomalainen teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen. Lopuksi pohdin kokeen tarkoitusta ja merkitystä luonnonfilosofian ja kansalaistieteen näkökulmasta.

Huom. blogikirjoitus sisältää videon synopsiksen.

Mikrokosminen yhteislävistys valon ja energian ihmeelliseen maailmaan (opus 4)
Monk in the Middle Ages writes old letter

Regius-käsikirjoitus – keskiajan muurarien rajapylväät (episodi 44)

essee, marko manninen, podcast

Regius-käsikirjoitus, jota kutsutaan myös Halliwellin käsikirjoitukseksi, on pitkä noin kahdeksansataa säettä sisältävä runo. Sen tarkoituksena oli määrittää yksityiskohtaisesti kivenhakkaajien ja muurarien vanhat rajapylväät eli velvollisuudet käsityötaitoa sekä siihen erikoisella tavalla liitettyä geometriaa kohtaan.

Säädöstä pidetään nykyään yhtenä vanhimmista noin sadasta myöhäiskeskiaikaisesta määräyksestä, jotka koskivat muurariutta Englannissa. Pienempiä muurariutta koskevia tekstikokoelmia on säilynyt varhaisemmiltakin ajoilta, mutta mikään niistä ei yllä samanlaiseen kokonaisuuteen kuin Regius. Käsikirjoituksessa pyritään esittämään muurariuden historialliset perusteet, perinnäistarut, säännöt, eettiset normit, uskonnollinen henki ja yleissivistävä tarkoitusperä.

Kerron esseen ensimmäisessä osassa Regius-käsikirjoituksen historiasta. Sen jälkeen referoin runomittaisen käsikirjoituksen sisältöä proosallisesti. Lopuksi pohdin, miten operatiivisesta muurariudesta tuli spekulatiivista ja kuinka luonnonfilosofiset seurat sekä salaseurat olivat sidoksissa toisiinsa. Käsittelen myös lyhyesti, kuinka yhteisvapaamuurariuden ruusuristiläinen muoto luotiin Suomessa mystikko-kirjailija Pekka Ervastin toimesta 1900-luvun alkupuolella.

Emergence of Living Canvas

Mielen ja materian kitkasta tietoisuuskvantteihin (episodi 43)

essee, marko manninen, podcast

Käsittelen tässä esseessäni tietoisuuden suhdetta materiaan. Suhdetta kutsutaan myös mieli-keho-ongelmaksi, josta on noussut arkkityyppinen, suorastaan kliseinen taistelu eri todellisuuskuvien välillä.

Aiheeseen liittyy monia keskeisiä kysymyksiä, kuten: Luovatko aivot neuronien, dendriittien ja synapsien yhteispelillä tietoisuuden? Onko tietoisuus aivoissa, kehossa vai kehon ulkopuolella? Kenties keho on vain projektio tietoisuudessa tai me olemme simulaatioita biteistä koostuvassa matrixissa, aivoja tankeissa. Kehittyikö tietoisuus parantuneesta keskittymiskyvystä, jonka avulla kehittyneemmät eläimet sopeutuivat pelkkää refleksimäistä reagointia paremmin muuttuvaan ympäristöön? Voiko tietoisuus olla kollektiivinen, peräti universaali? Voidaanko tietoisuutta edes määritellä tarpeeksi hyvin, että sillä olisi käytännön merkitystä tieteissä?

Kysymykset tietoisuudesta ovat kiinnostaneet myös varhaisia kvanttimekaniikan perustajia. Onko kvantti-ilmiöillä analogista tai suorempaa yhteyttä tietoisuuteen? Voiko tietoisuus vaikuttaa mikroskooppisen tason kvantti-ilmiöihin? Onko meillä perusteita ajatella, että tietoisuus onkin se jakamaton atomi tai prinsiippi, josta fyysinen materia ja vuorovaikutusvoimat lopulta periytyvät? Ehkä tietoisuus aiheuttaa kvanttikentät ja sitä kautta koko makrokosmisen ilmiömaailman, jota voimme nykyään tutkia monimutkaisten teknisten laitteiden ja tieteellisten teorioiden avulla varsin perusteellisesti. Voimme myös asettaa kysymyksen, onko tietoisuus uniikki muusta maailmasta riippumaton ominaisuus.

Tarkastelen, miten kvanttimystiikaksi nimitetty ajattelutapa nivoutuu historiallisesti keskusteluun tietoisuudesta. Esittelen esoterismista lähtien erilaisia vaihtoehtoja ja filosofisia näkökulmia, joilla ongelmaa on pyritty käsittelemään viime vuosisatoina niin idässä kuin lännessä. Pohdiskeleva esseeni esittää ja jättää avoimeksi kysymyksiä enemmän kuin pyrkii ratkaisemaan niitä. Toivottavasti kirjoitus voi kuitenkin toimia virikkeenä nykyaikaiseen keskusteluun tietoisuudesta.

Rakkauden evoluutio -musiikkiteos (opus 3)

broadcast

Kulttuurituottaja, säveltäjä ja kitaristi Mauri Lehtovirta sekä säveltäjä-kitaristi Veli-Pekka Oinonen ovat esittäneet Rakkauden evoluutio -nimistä musiikkiteosta lähes sata esitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Projektiin ovat osallistuneet jo vuodesta 2005 lähtien vaihdellen soittajina myös Ari-Pekka Hyrkäs, Marko Manninen, Mikko Romppanen ja Juha Mäntylä. Pienet kokoonpanot ovat olleet levittämässä tätä sana- ja säveltaiteen iloista uutista henkisen tiedon seminaareilla, luennoilla, kesäkursseilla ja lukuisissa palvelutaloissa. Kuuluisien ja vähemmän tunnettujen runoilijoiden teoksista musiikkiteokseen on valittu rakkauden teemaa monipuolisesti valottavia tekstejä. Runoilijoista muun muassa V. A. Koskenniemi, Sylvi Pöyry, L. Onerva, Eino Leino ja Terhi Tuominen siivittävät kuulijaa elämän mysteereistä ehkä kaikkein eniten palstatilaa ja levyraitoja saanutta rakkautta kohti.

Rakkauden evoluutio -teos puhuu ihmisenä olemisesta ja IHMISEKSI kasvamisesta. Ilon, onnen, surun, kaipuun, rakkauden, veljeyden, ahneuden, katkeruuden ja myötätunnon muotoja, eettisen itsekasvatuksen kautta; siinä on henkisen evoluution kenttä. Runoilijoiden rikkaus on kertoa samoista asioista lukemattomin sanoin. Muusikoiden taito on muovata sanat melodioiksi ja asettaa ne sointukulkuihin, jotka tarttuvat pysyvästi kuulijan korviin.

Teoksen juonnot ja soitot tallennettiin kolmessa osassa kesällä 2020. Editoinnin teki Marko Manninen talven aikana. Työryhmä haluaa kiittää Kulmakoulusäätiötä sekä Vähäkylä säätiötä projektin mahdollistamisesta ja konserttisarjan tukemisesta lukuisien vuosien aikana. Toivomme, että tallenteena Rakkauden evoluutio antaa yhä edelleen myös uusille kuulijoille sen ilon ja ajatuksellisen kipinän, mitä se tähän asti live-tilaisuuksissa on antanut.

Rakkauden evoluutio -musiikkiteos (opus 3)
Christmas tree with clocks - Annie Spratt

Faktoista, joogasutrista, kvanteista ja KalpaTarusta (episodi 42)

podcast

Vuosi lähestyy loppuaan. Rauhoitumme Mesokosmoksessakin Joulun viettoon ja uuden vuoden vaihtoon.

Yksi asia, mikä tänä vuonna on ollut hienoa nähdä on se, että kirjat käyvät taas kaupaksi. Äänikirjat, podcastit, mutta myös kovakantiset. Kirjastoautojen nuoruuden suurkuluttajana en voi sille mitään, että tietyt kirjat on vain saatava käsinkosketeltavina ja plarattavina versioina kirjahyllyyni. Tänä vuonna sinne eksyi myös kirja nimeltä “Kvanttilainen todellisuus”, jonka on kirjoittanut filosofian tohtori, fysiikan tutkija ja Kalpataru praktiikan harjoittaja Tarja Kallio-Tamminen jo vuonna 2006. Luettuani puolet kirjasta vaikutuin sen selkeydestä käsitellä aihealuetta. Päätin kysyä Tarjalta, jos hän suostuisi haastatteluun sen tiimoilta ja ilokseni hän suostui.

Seuraava puolentoista tunnin haastattelu on nauhoitettu Tarjan luona Kauklahdella. Hörppäämme teen makoisten leipien kera ja käymme käsiksi moniulotteiseen aiheeseen. Kuulet haastattelussa Tarjan motiivit kirjan kirjoittamiselle sekä aimo annoksen historiallista johdantoa siihen, miten kvanttifysiikan synty ja kehittyminen 1900-luvulla sotki pahemman kerran mekanistisen maailmankuvan muodostumista viimeiseksi ja lopulliseksi ihmiskunnan perinnöksi.

Mikä kvanttimekaniikan todellisuuskuvassa on erilaista verrattuna klassisiin maailmanselityksiin? Antaako se aiheen vain tekniselle kehitykselle vai löytyykö sovelluskohteita myös ihmistieteistä? Mitä on kvanttikognitio? Miksi niin useat aihealueen tutkijat on akatemiassa leimattu toisinajattelijoiksi? Vai onko se leima jo pikkuhiljaa haihtumassa, koska monialaisia ja poikkitieteellisiä idän- ja lännen filosofian tutkijoita on alkanut esiintymään enenevissä määrin? Tulevaisuus tietää. Tämä jakso antaa yhden näkökulman, miten kohtaaminen on onnistunut erään tutkijan elämässä.

David Bohm - Infinite Potential

David Bohm ja ääretön potentiaali, osa 2/2 (episodi 41)

podcast

Jatkamme tässä jaksossa Helsingin yliopiston mielen- ja kvanttimekaniikan filosofian tutkija dosentti Paavo Pylkkäsen kanssa keskustelua monimaailmatulkinnasta. Everettiläinen maailma haarautuu makrotasolla, kun kvanttiobjekti kohtaa mahdollisuuksia, mutta kykeneekö tämä ratkaisemaan aaltofunktion romahdusongelman tyydyttävästi? David Bohm oletti, että elektroni on aina hiukkanen JA aalto. Tällöin ei tarvitse olettaa, että aalto romahtaa, jotta voisimme selittää miksi havaitsemme mittauksissa hiukkasia. Näin vältetään monet paradoksit, kuten Schrödingerin kissa, mutta kvanttitodellisuus näyttäytyy ei-lokaalisena. Millaista intuitiota tämä auttaa rakentamaan kvanttimekaniikasta?

Paavo on seurannut tiiviisti myös Nobelin fysiikanpalkinnon vastikään saaneen Sir Roger Penrosen ja anestesialääkäri Stuart Hameroffin tietoisuusteorian kehittymistä viime vuosikymmeninä. Vaikuttaa siltä, että perinteisen neurotieteellisen tietoisuuden selitysmallin kannattajat ja kvanttimekaanisten teorioiden kehittäjät vihdoinkin kykenevät dialogiin. Löytyykö ihmisen tietoisuuden selitys niiden yhdistelmästä? Onko mitään mahdollisuutta ajatella toisin päin niin, että tietoisuus olisi ensisijainen prinsiippi, jonka avulla materia voitaisiin joskus selittää? Vai jääkö kysymys aina avoimeksi kysymykseksi ja arvoitukseksi, jolloin meidän on mahdollista korkeintaan liimata tietoisuus eri teorioiden päälle ja loppu onkin sitten retoriikkaa?

Sivuamme niin ikään kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorioiden yhtenäistämispyrkimyksiä. Niin sanottua Kaiken Teoriaa usein kuvataan fysiikan suurimmaksi ongelmaksi, mutta kumman sinä valitsisit lähtökohdaksi: muokata kvanttimekaniikkaa vai kehitellä suhteellisuusteorioita, jotta yhtenäistäminen onnistuisi? Vai pitäisikö molempien teorioiden joustaa? Tästä jaksosta kuulet myös Paavon ohjeita ja vihjeitä siihen, miten tätä monitieteellistä ja vaativaa tutkimuskenttää kannattaa opiskella Suomessa. Jos et ole vielä kuullut haastattelun ensimmäistä osaa, löydät sen Mesokosmoksen kotisivuilta sekä Spotify, iTunes, Google Podcast, YouTube ja muilta suosituilta kanavilta.

David Bohm - Infinite Potential

David Bohm ja ääretön potentiaali, osa 1/2 (episodi 40)

podcast

Viime kesänä julkaistu dokumenttielokuva David Bohmista sai paljon huomiota maailmalla. Infinite Potential-elokuva oli alun perin maksuton ja katsottavissa YouTubessa, mutta tällä hetkellä se on nähtävissä vain maksumuurin takaa. Onnekseni havahduin ajoissa katsomaan elokuvan ja seuraamaan myös paneelikeskusteluja, joita suoratoistettiin elokuvaesitysten jälkeen. Itse elokuvassa ja eräässä paneelissa oli mukana suomalainen mielenfilosofi ja kvanttimekaniikan filosofian tutkija dosentti Paavo Pylkkänen. Otin välittömästi yhteyttä Paavoon ja saimme järjestettyä seuraavassa kuultavan kaksiosaisen haastattelun tämän asian tiimoilta marraskuussa 2020.

Mesokosmoksen podcast-jaksossa 40 käsittelemme siis dokumenttielokuvassa esitellyn yhdysvaltalaisen fyysikon ja filosofin David Bohmin elämää ja teorioita, joihin Paavolla oli ensikäden kosketus Lontoossa 1980-luvulta lähtien. Paavo tutustui henkilökohtaisesti David Bohmiin opiskellessaan filosofiaa ja tutkiessaan meditaation mahdollisuuksia. Nuoren opiskelijan ja iäkkäämmän tunnetun tutkijan välille muodostui Jiddu Krishnamurtin opetusten, teoreettisen fysiikan ja filosofian kautta yhteys, joka kesti aina Bohmin kuolemaan saakka.

Mikä Bohmia kiinnosti itämaisessa filosofiassa? Mitkä olivat Bohmin tunnetuimmat teoriat ja mistä hänet tunnetaan fysiikan ja tieteen maailmassa? Voiko todellisuutta havaita, kokea vai pelkästään järkeillä? Missä menee ymmärryksemme ja kielemme rajat? Olemmeko potentiaalisesti äärettömiä tietoisuuksia, vai mihin äärettömyys viittasi David Bohmin filosofiassa? Mistä mielen ja aineen dualismi syntyy? Tapahtuvatko kvantti-ilmiöt vain mikroskaaloissa? Millainen analogia ajatus- ja kvanttiprosessien väliltä löytyy? Tässä haastattelussa pääset tutustumaan näihin ja moniin muihin syvällisiin aiheisiin ainutlaatuisen David Bohm ja mieli-aine-teorioiden asiantuntijan kautta Suomen kvanttimekaniikan filosofian ”päämajassa” Helsingin yliopistolla.

Näin maailma muuttuu – humanistin ajatuksia korona-ajalta (episodi 39)

essee, podcast

Professori Jukka Ammondt jatkaa tässä kolumnissa toissakesäisen teeman, muutosvoiman etsimisen ja löytämisen tiellä. Ihan kuin tilauksesta koronavirus on todellakin pakottanut ihmiset muuttumaan. Paluuta normiarkeen on odotettu nyt jo puoli vuotta ja on hyvinkin mahdollista, että normit ovat olleet sellaisen muutosvoiman kourissa, että paluuta vanhaan ei enää ole.

Millaisia ajatuksia tämä aika on herättänyt humanistissa, joka on pitkään tutkinut estetiikkaa, etiikkaa, kirjallisuutta ja tehnyt suomalaisen tangon kaipuun sanomaa tunnetuksi maailmalla sekä luennoiden että latinankielisillä tulkinnoillaan? Onko totuudella ja hyvyydellä ollut mitään merkitystä sitten valistusajan filosofian, nostaako ihmiskuntaa globaalisti koskettava ahdinko romanttiset arvot uudelleen ihmisten mieliin, vai hukummeko kiihtyvän kulutusvimman keskellä yhä suurempaan tietämättömyyteen ja välinpitämättömyyteen? Toivoa herättävät suomalaisen kirjallisuuden ja laulujen nostot, joissa puhtaat luontoarvot muistuttavat, mistä meidän kannattaa etsiä turvaa muutoksen keskellä.