Phantom of the Opera at Istana Budaya

Elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä (episodi 38)

podcast

Keskustelemme tässä jaksossa taitelija-teatteritutkijan ja puolisoni Maaria Kuukorennon kanssa elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä sekä niiden hienovaraisesta, mutta tärkeästä erosta. Keskustelun innoittajana toimii muun muassa filosofi Frank Martelan uusi kirja nimeltä ”Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä” sekä muutamat muut lähteet. Aiemmat nauhoituksemme Tullisaaressa ja Suomenlinnassa tapahtuivat tuuliolosuhteissa, joissa äänitteestä ei tullut julkaisukelpoista. Niinpä kokeilimme nauhoitusta kotonamme, jossa myös kissatriomme ottivat välillä osaa keskusteluumme.

Miten merkityksellisyys rakentuu taiteilijan työssä, tai työympäristöissä yleensä? Milloin elämän tarkoitusta on alettu kysymään ja miettimään tosissaan eurooppalaisessa ajattelun kentässä? Kuka sellaista kysymystä ehtii kysymään elämän usein kiireisessä ja mukaansatempaavassa tuoksinnassa? Onko elämän tarkoituksen kysely hyväosaisen eliitin harrastus ja tarkoituksen merkitys pelkkää semantiikkaa? Rikkoutuuko antiikin lumous järkiperäisellä ajattelulla vai tarvitaanko kenties uudenlaista synteesiä yhdistämään modernin ajattelun ja tunnepohjaisen kokemuksen maailmat keskenään? Onko elämän tarkoitus olla onnellinen ja päästä eroon kärsimyksestä? Tuoko vanheneminen tai itsensä unohtaminen onnen mukanaan?

Frank Martelan neliosainen hahmottelu autonomiasta, auttamisesta ja palvelusta, kyvykkyyksistä ja omista talenteista sekä yhteisöllisyydestä merkityksellisyyden rakentajina vaikuttaa kelvolta keinolta tuoda lisää syvyyttä elämän tarkoituksen filosofiseen käsittelyyn. Tervetuloa kotoisaan ympäristöömme kuuntelemaan leppoisaa, vapaata ja käsikirjoittamatonta keskustelua, joka jonkinlaisen kohtalon oikkupaukusta päätyy varsinaiseen aivokummajaiseen.

Paljain jaloin muurinharjalla - Kuva ueuaphoto / Shutterstock

Luonnosta voimaa ajatella ja toimia toisin (episodi 37)

podcast

Tällä kertaa muodostamme Mesokosmoksessa etäyhteyden taitelija ja luontoaktivisti Ari Salmisen kanssa. Tarinoimme muun muassa siitä, miten järisyttäviä luontokokemuksia hyttyset ja kärpäset ovat meille tarjonneet. Myös hiukan vakavampaa keskustelua peloista, radikaalista ajattelusta, ympäristöaktivismista, sen aiheuttamasta pessimismistä ja masennuksesta, paljasjalkaisuudesta ja kaikenlaisesta erilaisuudesta kulutusyhteiskunnan keskellä on luvassa.

Mitä Pentti Linkola sanoi, kun Ari kertoi henkilökohtaisesti kuinka Linkolan luennot olivat peruuttamattomasti vaikuttaneet hänen omaan maailmankäsitykseen ja tekemiseen? Miksi Harri Holkeri oli ajaa Arin yli mustalla autolla? Keneltä muilta syväekologeilta ja ajattelijoilta Ari on hakenut tietopohjaa ja ymmärrystä yhteiskunnallisiin kysymyksiin? Voiko kaupungeissa koskaan olla mahdollista toteuttaa ekologisen elämisen mallia? Onko Ari löytänyt tukea ekologisille aatteille henkisistä järjestöistä vai ovatko nämä ekosofiset puheet olleet vain Sinuhen sanoin ”kärpäsen surinaa korvissa”?

Intiaanipäälliköiden viisaudet samoin kuin idän filosofiat ovat aina olleet Arin sydäntä lähellä. Suurimmat ja pyhimmät käsin kosketeltavat kokemukset on silti tarjonnut villi Luonto. Myös teatterikulttuurilla on ollut yllättävä sisäisiä maailmoja avartava vaikutus, erityisesti Väinö Linnan “Täällä Pohjantähden alla” -trilogian Akseli Koskelan kapinallisessa roolissa. Tervetuloa kuukauden tauon jälkeen Mesokosmoksen podcast-retkelle juuri parhaaseen aikaan, kun Luonto tarjoaa vihreintä vehreyttä ja väkevimpiä tuoksuja alaslukitun yhteiskunnan edelleen jatkuvissa koronahaasteissa.

Scientia Pantocrator de Futuro © Maaria Kuukorento, 2020

Ihmiskunnan tulevaisuus – tieteen ja hengentieteen näkökulma (episodi 36)

essee, podcast

Akuuttien asioiden keskellä on joskus hyvä pysähtyä miettimään suurempaa kokonaisuutta. Kuopiolainen fysiikan lehtori Antti Savinainen kääntää tässä kolumnissaan katseen kauas ihmiskunnan menneisyyteen luonnontieteilijän silmin sekä siihen, miten kosmologit tällä hetkellä ymmärtävät tulevaisuutemme.

Mutta mikä on hengentieteellinen kanta? Mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa? Missä asioissa on hyvä tukeutua tieteeseen ja mitkä asiat ovat tieteen saavuttamattomissa? Onko meidän otettava menneisyyden suurten hengentieteilijöiden tiedoksiannot sellaisenaan vai pitäisikö niidenkin osalta käyttää kriittistä ajattelua?

Fysiikan opettamisen lisäksi Antti on perehtynyt erityisesti Ruusu-Ristin vuonna 1920 perustaneen Pekka Ervastin ja antroposofian kehittäneen Rudolf Steinerin opetuksiin. Antin ajattelussa voi nähdä yhden esimerkillisen tavan sovittaa luonnontieteet ja henkiset opetukset samaan maailmankatsomukseen. Yhteensovitus ei välttämättä ole helppoa, kuten ei moni muukaan asia ole helppoa juuri tällä hetkellä yhteiskunnassa. Huolimatta luonnonmullistuksista ja ihmisen itse sotien ja liikakulutuksen kautta aiheuttamasta kurimuksesta on Antin mukaan silti nähtävissä myönteisiäkin viitteitä. Oikea tieto ja ihmisten välinen eettisiin periaatteisiin pohjautuva yhteistyö edesauttaa positiivista tulevaisuuden näkymää.

Juusjärven kalliomaalaus, 07/2019, Marko Manninen

Kalliomaalaukset ovat muinaisia viestejä, osa 2/2 (episodi 35)

podcast

Suomalaisten kalliomaalausten charmantti asiantuntija, Tieto-Finlandia palkittu kirjailija ja professori Pekka Kivikäs vie meidät viime kesällä (08/2019) tehdyn haastattelun jatko-osassa Saraakallio 2:n löytötunnelmiin ja kalliokuvien tutkimushaasteisiin.

Kansakoulun opettajan työ Jyväskylässä, muistot kuuluisasta keskisuomalaisesta kansanparantajasta (käärmeitä lypsävästä Kuunvalon Jussista), Kalevalan ja suomalaisen esoterismin tuntemus jo kolmannessa sukupolvessa, akvarellitaidekausi, pianosoittajan ja -säveltäjän ura, Saraakallio 2:n löytö, monet matkat Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle, kansainväliset kontaktit, avulias lähiverkko ja lyömätön paikallishistorian tuntemus ovat tehneet Pekasta arvostetun tiedonlähteen, jolta edelleen lähes 90-vuotiaana kysytään näkemystä ja neuvoja monilla eri tutkimussaroilla.

Hyppää mukaan kalliomaalausten tulkintaprosessiin, jota aina itseään uudistava ja nöyrästi elämään suhtautuva Pekka Kivikäs vertaa mielen tyhjentämisen kautta jopa joogiseen harjoitukseen!

Luca Giordano - Hyve-maalaussarjasta: Allegoria harkitsevaisuudesta (1680)

Totuudellisuuden hyve – mielin kielin kuvailtuna (episodi 34)

essee, podcast

”Koronatilanteen vuoksi”, kuten niin monet ilmoitukset kuluvina viikkoina ovat alkaneet, Mesokosmoksenkin täytyy sopeutua erikoiseen tilanteeseen. Ennen kuin olemme saaneet etähaastattelut tarvittavine ohjelmistoineen ja perehdytyksineen kuntoon, niin meidän täytyy säveltää jotain muuta kuunneltavaa. Toisaalta, juuri nythän on hyvä aika kuunnella äänikirjoja ja podcasteja turvallisesti kotisohvilla.

Tämä minun aiempiin kymmenisen vuotta sitten pitämiin esitelmiin pohjautuva essee kertoo yhden vaivaisen etsijän tiestä sekä monien kulttuurien merkkihenkilöiden ylistämästä totuudellisuuden hyveestä. Esitelmä oli eräänlainen libretto 12-kieliselle kitaralle säveltämääni teokseen, jonka kahdentoista instrumentaalikappaleen nimet kuvasivat eri hyveitä. Se tuntuu nyt erityisen ajankohtaiselta, kun meidän koko maailmaa ravistelevassa koronatilanteessa täytyy pitää yhtä, turvata humaaneihin arvoihin ja kaivata viisautta samalla tavalla kuin tunnetussa buddhalaisessa mantrassa turvataan Viisaaseen (Buddha), Hyveoppiin (Dharma) ja Yhteisöön (Sangha).

Luottaen siihen, että kaikki hyveet seuraavat toisiaan, niin seuratkaamme viisautta ja toivokaamme kaikille voimaa kohdata nykyiset haasteet, yksilöinä, perheinä, kansakuntana ja globaalisti ihmiskuntana. Loput meille kyllä annetaan mitta-astiamme mukaan.

Fiery glowing quantum correlation 3D

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 3/3 (episodi 33)

podcast

Trilogian viimeisessä osassa Matti Pitkänen avaa seikkaperäisesti kvanttimekaniikkaan liittyviä avoimia kysymyksiä ja on valmis pohtimaan vanhojakin tietoteoreettisia kysymyksiä uudessa valossa. Kvantti etuliitteenä liittyy nykyään kaikenlaisiin juttuihin. Meillä on kvanttihyppyjä, kvanttifysiikkaa, kvanttioptiikkaa, kvanttibiologiaa, kvanttitietokoneita, kvanttihoitoja. Niin, miksei myös kvanttietiikkaa? Pienissä erissä suuria ideoita.

Matti ryhtyi opiskelemaan fysiikkaa ja matematiikkaa Helsingin yliopistossa vuonna 1970. Hän valmistui teoreettisen fysiikan maisteriksi ja fysiikan lisensiaatiksi vuonna 1982. Tohtorin tutkintonimikkeen Matti ansaitsi puolustamalla onnistuneesti väitöstään topologisesta geometrodynamiikasta. On siis luonnollista, että päädymme tässä jaksossa keskustelemaan TGD-yhtenäisteoriasta. Matin ongelmalähtöinen taktiikka ja luova ajattelu on tuottanut neljänkymmenen vuoden aikana hämmästyttävän määrän edelleen tarkentuvaa tietoa ja näkemyksiä, joiden sisäistäminen vaatii helposti vuosia.

Jatkuuko kvanttitotuuden etsijän matka rämeiköstä syvemmälle suohon vai löytyykö jostain tukevaa maata, josta saa selkeämmän kuvan ilmiömaailman takana olevasta todellisuudesta? Miten Riemannin väittämä liittyy tietoisuuteen ja kvanttimekaniikkaan? Tulevatko kvanttitietokoneet ja valloittavat maailman? Entäpä jos aika lähteekin sitä ennen jollottelemaan toiseen suuntaan? Muun muassa nämä asiat selviävät kuuntelemalla loppuun Mesokosmoksen podcast-kvanttitrilogian viimeisen jakson. Sarjan aiemmat osat (episodi 31 ja episodi 32) löytyvät osoitteesta: mesokosmos.com.

Erityinen kiitos myös fysiikan lehtori Antti Savinaiselle episodien web-julkaisujen teksteihin ja käsitteisiin liittyvistä arvokkaista kommenteista ja korjauksista.

Time Machine. Fractal Time series. Composition of clock and fractal elements with metaphorical relation.

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 2/3 (episodi 32)

podcast

Pääsimme edellisessä Mesokosmoksen jaksossa kvanttifyysikko Matti Pitkäsen kanssa siihen, että tietoisuus saa näyttämään kaiken klassiselta. Myös oikea käsitys ajasta on yksi keskeisimpiä haasteita täydellisemmän kvanttimekaniikan teorian kannalta.

Miksi aika tuntuu joskus kulkevan hitaasti ja joskus taas nopeasti? Onko kyse kvanttihyppyjen nopeammasta tanssista? Tutkiko Albert Einstein ajan kestoa, oliko hänellä määritelmää mittatikusta? Kuka fuusioi erityisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan ensimmäisen kerran onnistuneesti? Miksi yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan yhdistäminen ei ole onnistunut? Mikä säilymislakien ja symmetrioiden menettämisessä on niin kohtalokasta? Mitä tekemistä tietoisuudella ja kvanttimekaniikalla yleensäkään on toistensa kanssa?

Tietoisuudesta ja tajunnasta on vaikea saada matemaattisia kaavoja. Muutamat filosofisemmin orientoituneet fyysikot ovat kuitenkin Matin tavoin (von Neumann, Bohm, Laurikainen, Penrose, Hameroff) pyrkineet luomaan yhtenäistä teoriaa tietoisuuden ja fysiikan välille. Matti paljastaa tässä jaksossa, kuinka hippiliikkeen aikoihin iso tajunnallinen kokemus sai hänet miettimään syviä kysymyksiä ja fysiikkaa toiselta kantilta. Matti luki kaikki suomennetut Jiddu Krishnamurtin kirjat, mutta ei kuitenkaan vakuuttunut Bohmin tulkinnoista kvanttimekaniikasta. Miksi? Sekin selviää tässä trilogian toisessa osassa, jossa lopuksi heittäydymme vapaapudotuksen lailla topologisen geometrodynamiikan ja twistorien pyörteeseen.

Blue glowing quantum with particles

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 1/3 (episodi 31)

podcast

Katselemme nyt alkavassa podcast-trilogiassa jättiläisten harteilta näkymää, josta ei puutu paradokseja. Teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen kuljettaa meidät syvälle mikrokosmokseen, jopa Planckin kokoluokkaan – kvanttimaailmaan. Nuorena Mattia kiinnosti enemmän klassisen kitaran soitto ja vähemmän fysiikka. Suunta muuttui kuitenkin yliopisto-opettaja Raimo Keskisen vaikutuksesta. Ramin innostavien luentojen myötä Matin uteliaisuus kääntyi palavaksi innoksi tutkia kvanttifysiikkaa, tehdä luovaa improvisaatiota ja tunneälytyötä filosofina mieluummin kuin muusikkona.

Tämän kolmiosaisen podcast-sarjan ensimmäisessä osassa tartumme Matin kanssa mammuttia syöksyhampaista. Lähdemme kartoittamaan niitä ongelmia, joita kvanttimekaniikkaan liittyy sekä ymmärtämisen tasolla, mutta myöskin edelleen epävalmiina teoriana. Millainen työkalupakki vaaditaan kvanttimekaniikan matemaattisen ja käsitteellisen puolen ymmärtämiseen? Olisiko kvanttimekaniikka valmiimpi, jos toinen maailmansota ei olisi syttynyt? Pystyykö kvanttimekaniikkaa ymmärtämään visuaalisesti ja arki-intuitiolla? Mikä on kvanttifysiikan ja kvanttimekaniikan ero?

Kaksoisrakokoe, kuplakammio, tietoinen tutkija ja kriittisen ympäristön mittaaminen, kuka havaitsee ja mitä, vapaa tahto, kausaalisuus vai korrelaatio, superpositio, ajattomuus vai kaksi aikakäsitystä, arkijärjen kritiikki. Matka taittuu vaivihkaa kohti käsitteiden ja ideoiden sakeaa, joskus mystistäkin viidakkoa. Hiukan ällitälliä ja käsien viittoilua on paikallaan. Tapahtuuko kvanttihyppy uuteen tietoisuuteen tässä vai tulevissa jaksoissa? Tule selvittämään sitä yhdessä kanssamme kvanttien yhteenkietovassa mielenkiintoisessa maailmassa.

1500-luvun pääsiäisaiheinen mysteerinäytelmä (Coventry mystery), Public Domain

Salamyhkäisiä järjestöjä ja elokuvataiteen symboliikkaa (episodi 30)

podcast

Siirryn aistit tavallista herkempinä ympäristölle Tampereen Tuomiokirkon ja Finlaysonin kirkon kautta tapaamaan näyttelijä, teatteriohjaaja ja numerologi Seppo Heinolaa. Sepon jo puoli vuosisataa kestänyt kiinnostus numerologiaa, Kabbalaa ja salaseuroja kohtaan on inspiroivaa. Näen kansallisromanttisen Tuomiokirkon 64-osaisen shakkilautamaisen ikkunan ja pöllö-symbolit sekä goottilaisen Finlaysonin kirkon kuusi- ja viisisakaraiset tähdet talvisessa uudessa valossa. Keskustelemme Sepon kanssa salaseuroista, salakirjoituksista, kabbalasta, mysteerinäytelmistä ja teatteritaiteesta.

Mikä on informatiivisen, mystisen ja itsekasvatuksellisen numerologian ero? Mihin salakirjoituksia tarvittiin? Kumpi oli mieleen painuvampaa, näytellä Mannerheimiä Kekkosen katsellessa esitystä vai esittää Kauppamatkustajan kuolema-näytelmän pääroolia samalla, kun tajuntaan iski numeron 18 voima? Casablanca, Piukat paikat, Vertigo, James Bond, Irma la Douce – Pikku Pariisitar ja Komisario Palmu, esoteerisia elokuviako? Miten teatteri ja teologia liittyvät toisiinsa? Kuvaako teatteri elämää vai elämä teatteria?

Aika tietysti loppui kesken eikä tekniikan aikakausikaan vaikuttanut tykkäävän mystiikasta, koska päämikrofoni sanoi jo alkuvaiheessa kaput. Haastattelu on siis nauhoitettu toissijaisella mikrofonilla, joka vaikutti heikentävästi äänenlaatuun. Tästä huolimatta paluumatkalla rautatieasemalle meitä vielä huvitutti edessä kulkeva auto, jonka rekisterikilvessä luki RRR-432. Nämä ovat näitä numerologin elämän iloja. Toivottavasti jaksatte nauttia mukanamme tästä Mesokosmoksen salamyhkäisimmästä jaksosta!

Akseli Gallen-Kallela: Herää Suomi (lasimaalaus), 1896, Tarvaspää

Spiritualismi ja henkisyys Suomessa (episodi 29)

podcast

Hieman yllättävästi Suomessa spiritualismia ei ole tutkittu akateemisesti samalla tavalla kuin monia muita uskonnollisia liikkeitä. Tätä aukkoa täyttää filosofian tohtori ja teologian maisteri Tea Holmin aihetta käsittelevän väitöskirjan pohjalta kirjoitettu teos nimeltä Perhosvaikutus (Basam Books, 2019). Keskustelemme Tean kanssa spiritualismista Suomessa, henkisyydestä ja sen tutkimiseen helppoudesta ja haasteista akateemisessa maailmassa sekä tietokirjan kirjoittamisesta yleensä. Vastauksia saamme muun muassa kysymyksiin: onko spiritualismi uskonto, mistä spiritualismin seitsemän periaatetta on saatu, mikä on spiritismin ja spiritualismin ero ja voiko spiritualismi olla tiedettä?