Phantom of the Opera at Istana Budaya

Elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä (episodi 38)

podcast

Keskustelemme tässä jaksossa taitelija-teatteritutkijan ja puolisoni Maaria Kuukorennon kanssa elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä sekä niiden hienovaraisesta, mutta tärkeästä erosta. Keskustelun innoittajana toimii muun muassa filosofi Frank Martelan uusi kirja nimeltä ”Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä” sekä muutamat muut lähteet. Aiemmat nauhoituksemme Tullisaaressa ja Suomenlinnassa tapahtuivat tuuliolosuhteissa, joissa äänitteestä ei tullut julkaisukelpoista. Niinpä kokeilimme nauhoitusta kotonamme, jossa myös kissatriomme ottivat välillä osaa keskusteluumme.

Miten merkityksellisyys rakentuu taiteilijan työssä, tai työympäristöissä yleensä? Milloin elämän tarkoitusta on alettu kysymään ja miettimään tosissaan eurooppalaisessa ajattelun kentässä? Kuka sellaista kysymystä ehtii kysymään elämän usein kiireisessä ja mukaansatempaavassa tuoksinnassa? Onko elämän tarkoituksen kysely hyväosaisen eliitin harrastus ja tarkoituksen merkitys pelkkää semantiikkaa? Rikkoutuuko antiikin lumous järkiperäisellä ajattelulla vai tarvitaanko kenties uudenlaista synteesiä yhdistämään modernin ajattelun ja tunnepohjaisen kokemuksen maailmat keskenään? Onko elämän tarkoitus olla onnellinen ja päästä eroon kärsimyksestä? Tuoko vanheneminen tai itsensä unohtaminen onnen mukanaan?

Frank Martelan neliosainen hahmottelu autonomiasta, auttamisesta ja palvelusta, kyvykkyyksistä ja omista talenteista sekä yhteisöllisyydestä merkityksellisyyden rakentajina vaikuttaa kelvolta keinolta tuoda lisää syvyyttä elämän tarkoituksen filosofiseen käsittelyyn. Tervetuloa kotoisaan ympäristöömme kuuntelemaan leppoisaa, vapaata ja käsikirjoittamatonta keskustelua, joka jonkinlaisen kohtalon oikkupaukusta päätyy varsinaiseen aivokummajaiseen.

Mesokosmos Broadcast Frontpage Graphics - Opus 2

Kaikkien maailmanuskontojen ilosanoma – Forum Humanum -luento (opus 2)

broadcast

Myös Forum Humanumin 27-vuotinen studia generalia-tyyppinen luentosarja on etsinyt uusia muotoja maailmaa koettelevan koronan keskellä. Kevään 2020 karanteenin takia kauden loput yleisötilaisuusluennot jouduttiin perumaan. Mesokosmoksen toinen opus (https://youtu.be/s4B-n8NE3g0) on tuotettu yhdessä Forum Humanumin kanssa täyttämään tätä aukkoa, jonka eristäytyminen on aiheuttanut.

Nyt nähtävä LIVE-tallenne on taltioitu Taavi Kassilan luennosta ”Kaikkien maailmanuskontojen ilosanoma”. Paikalla ovat myös FH:n hallituksen jäsenistä Helsingin Porthaniassa luentojen isäntä usein toiminut hallituksen sihteeri ja muusikko Mauri Lehtovirta sekä nuoriso- ja kulttuurityön pitkäaikainen tekijä, voimavarakeskeinen terapeutti Sinikka Haapanen.

Taavi on tunnettu elokuvaohjaaja, pitkäaikainen joogaopettaja, kirjailija, Forum Humanumin perustaja ja avaralla maailmankuvalla varustettu kokenut henkisen tien kulkija. Taavi saapuu virtuaaliluennolle Intian Keralasta tuoden samalla terveisiä yhden Intian tunnetuimman henkisen opettajan Äiti Amman ashramista.

Mikä on kaikkien uskontojen ilosanoma? Onko henkiselle näkemykselle kysyntää ja tarvetta nykyaikana? Mitä annettavaa luonnouskonnoilla on järjestäytyneille henkisille liikkeille? Entä tiede ja uskonnot, ovatko ne lopullisesti eronneet omille teilleen? Miten kärsimystä voisi vähentää ja onnen voisi saavuttaa? Muun muassa näiden kysymysten ääressä kokoonnumme tällä kertaa ja toivotamme terveyttä, rohkeutta ja hyvää kesää Forum Humanumin puolesta.

Valitettavasti Taavin prepaid nettiyhteydestä loppui aika loppupuolella luentoa ja siksi loppuosan kysymykset jäivät tarkemmin käsittelemättä. Otamme mielellään vastaan kysymyksiä kuulijoilta ja katselijoilta aiheeseen liittyen ja pidämme erillisen vastausnauhoituksen hiukan myöhemmin.

Scientia Pantocrator de Futuro © Maaria Kuukorento, 2020

Ihmiskunnan tulevaisuus – tieteen ja hengentieteen näkökulma (episodi 36)

essee, podcast

Akuuttien asioiden keskellä on joskus hyvä pysähtyä miettimään suurempaa kokonaisuutta. Kuopiolainen fysiikan lehtori Antti Savinainen kääntää tässä kolumnissaan katseen kauas ihmiskunnan menneisyyteen luonnontieteilijän silmin sekä siihen, miten kosmologit tällä hetkellä ymmärtävät tulevaisuutemme.

Mutta mikä on hengentieteellinen kanta? Mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa? Missä asioissa on hyvä tukeutua tieteeseen ja mitkä asiat ovat tieteen saavuttamattomissa? Onko meidän otettava menneisyyden suurten hengentieteilijöiden tiedoksiannot sellaisenaan vai pitäisikö niidenkin osalta käyttää kriittistä ajattelua?

Fysiikan opettamisen lisäksi Antti on perehtynyt erityisesti Ruusu-Ristin vuonna 1920 perustaneen Pekka Ervastin ja antroposofian kehittäneen Rudolf Steinerin opetuksiin. Antin ajattelussa voi nähdä yhden esimerkillisen tavan sovittaa luonnontieteet ja henkiset opetukset samaan maailmankatsomukseen. Yhteensovitus ei välttämättä ole helppoa, kuten ei moni muukaan asia ole helppoa juuri tällä hetkellä yhteiskunnassa. Huolimatta luonnonmullistuksista ja ihmisen itse sotien ja liikakulutuksen kautta aiheuttamasta kurimuksesta on Antin mukaan silti nähtävissä myönteisiäkin viitteitä. Oikea tieto ja ihmisten välinen eettisiin periaatteisiin pohjautuva yhteistyö edesauttaa positiivista tulevaisuuden näkymää.

Luca Giordano - Hyve-maalaussarjasta: Allegoria harkitsevaisuudesta (1680)

Totuudellisuuden hyve – mielin kielin kuvailtuna (episodi 34)

essee, podcast

”Koronatilanteen vuoksi”, kuten niin monet ilmoitukset kuluvina viikkoina ovat alkaneet, Mesokosmoksenkin täytyy sopeutua erikoiseen tilanteeseen. Ennen kuin olemme saaneet etähaastattelut tarvittavine ohjelmistoineen ja perehdytyksineen kuntoon, niin meidän täytyy säveltää jotain muuta kuunneltavaa. Toisaalta, juuri nythän on hyvä aika kuunnella äänikirjoja ja podcasteja turvallisesti kotisohvilla.

Tämä minun aiempiin kymmenisen vuotta sitten pitämiin esitelmiin pohjautuva essee kertoo yhden vaivaisen etsijän tiestä sekä monien kulttuurien merkkihenkilöiden ylistämästä totuudellisuuden hyveestä. Esitelmä oli eräänlainen libretto 12-kieliselle kitaralle säveltämääni teokseen, jonka kahdentoista instrumentaalikappaleen nimet kuvasivat eri hyveitä. Se tuntuu nyt erityisen ajankohtaiselta, kun meidän koko maailmaa ravistelevassa koronatilanteessa täytyy pitää yhtä, turvata humaaneihin arvoihin ja kaivata viisautta samalla tavalla kuin tunnetussa buddhalaisessa mantrassa turvataan Viisaaseen (Buddha), Hyveoppiin (Dharma) ja Yhteisöön (Sangha).

Luottaen siihen, että kaikki hyveet seuraavat toisiaan, niin seuratkaamme viisautta ja toivokaamme kaikille voimaa kohdata nykyiset haasteet, yksilöinä, perheinä, kansakuntana ja globaalisti ihmiskuntana. Loput meille kyllä annetaan mitta-astiamme mukaan.

Fiery glowing quantum correlation 3D

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 3/3 (episodi 33)

podcast

Trilogian viimeisessä osassa Matti Pitkänen avaa seikkaperäisesti kvanttimekaniikkaan liittyviä avoimia kysymyksiä ja on valmis pohtimaan vanhojakin tietoteoreettisia kysymyksiä uudessa valossa. Kvantti etuliitteenä liittyy nykyään kaikenlaisiin juttuihin. Meillä on kvanttihyppyjä, kvanttifysiikkaa, kvanttioptiikkaa, kvanttibiologiaa, kvanttitietokoneita, kvanttihoitoja. Niin, miksei myös kvanttietiikkaa? Pienissä erissä suuria ideoita.

Matti ryhtyi opiskelemaan fysiikkaa ja matematiikkaa Helsingin yliopistossa vuonna 1970. Hän valmistui teoreettisen fysiikan maisteriksi ja fysiikan lisensiaatiksi vuonna 1982. Tohtorin tutkintonimikkeen Matti ansaitsi puolustamalla onnistuneesti väitöstään topologisesta geometrodynamiikasta. On siis luonnollista, että päädymme tässä jaksossa keskustelemaan TGD-yhtenäisteoriasta. Matin ongelmalähtöinen taktiikka ja luova ajattelu on tuottanut neljänkymmenen vuoden aikana hämmästyttävän määrän edelleen tarkentuvaa tietoa ja näkemyksiä, joiden sisäistäminen vaatii helposti vuosia.

Jatkuuko kvanttitotuuden etsijän matka rämeiköstä syvemmälle suohon vai löytyykö jostain tukevaa maata, josta saa selkeämmän kuvan ilmiömaailman takana olevasta todellisuudesta? Miten Riemannin väittämä liittyy tietoisuuteen ja kvanttimekaniikkaan? Tulevatko kvanttitietokoneet ja valloittavat maailman? Entäpä jos aika lähteekin sitä ennen jollottelemaan toiseen suuntaan? Muun muassa nämä asiat selviävät kuuntelemalla loppuun Mesokosmoksen podcast-kvanttitrilogian viimeisen jakson. Sarjan aiemmat osat (episodi 31 ja episodi 32) löytyvät osoitteesta: mesokosmos.com.

Erityinen kiitos myös fysiikan lehtori Antti Savinaiselle episodien web-julkaisujen teksteihin ja käsitteisiin liittyvistä arvokkaista kommenteista ja korjauksista.

Time Machine. Fractal Time series. Composition of clock and fractal elements with metaphorical relation.

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 2/3 (episodi 32)

podcast

Pääsimme edellisessä Mesokosmoksen jaksossa kvanttifyysikko Matti Pitkäsen kanssa siihen, että tietoisuus saa näyttämään kaiken klassiselta. Myös oikea käsitys ajasta on yksi keskeisimpiä haasteita täydellisemmän kvanttimekaniikan teorian kannalta.

Miksi aika tuntuu joskus kulkevan hitaasti ja joskus taas nopeasti? Onko kyse kvanttihyppyjen nopeammasta tanssista? Tutkiko Albert Einstein ajan kestoa, oliko hänellä määritelmää mittatikusta? Kuka fuusioi erityisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan ensimmäisen kerran onnistuneesti? Miksi yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan yhdistäminen ei ole onnistunut? Mikä säilymislakien ja symmetrioiden menettämisessä on niin kohtalokasta? Mitä tekemistä tietoisuudella ja kvanttimekaniikalla yleensäkään on toistensa kanssa?

Tietoisuudesta ja tajunnasta on vaikea saada matemaattisia kaavoja. Muutamat filosofisemmin orientoituneet fyysikot ovat kuitenkin Matin tavoin (von Neumann, Bohm, Laurikainen, Penrose, Hameroff) pyrkineet luomaan yhtenäistä teoriaa tietoisuuden ja fysiikan välille. Matti paljastaa tässä jaksossa, kuinka hippiliikkeen aikoihin iso tajunnallinen kokemus sai hänet miettimään syviä kysymyksiä ja fysiikkaa toiselta kantilta. Matti luki kaikki suomennetut Jiddu Krishnamurtin kirjat, mutta ei kuitenkaan vakuuttunut Bohmin tulkinnoista kvanttimekaniikasta. Miksi? Sekin selviää tässä trilogian toisessa osassa, jossa lopuksi heittäydymme vapaapudotuksen lailla topologisen geometrodynamiikan ja twistorien pyörteeseen.

Blue glowing quantum with particles

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 1/3 (episodi 31)

podcast

Katselemme nyt alkavassa podcast-trilogiassa jättiläisten harteilta näkymää, josta ei puutu paradokseja. Teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen kuljettaa meidät syvälle mikrokosmokseen, jopa Planckin kokoluokkaan – kvanttimaailmaan. Nuorena Mattia kiinnosti enemmän klassisen kitaran soitto ja vähemmän fysiikka. Suunta muuttui kuitenkin yliopisto-opettaja Raimo Keskisen vaikutuksesta. Ramin innostavien luentojen myötä Matin uteliaisuus kääntyi palavaksi innoksi tutkia kvanttifysiikkaa, tehdä luovaa improvisaatiota ja tunneälytyötä filosofina mieluummin kuin muusikkona.

Tämän kolmiosaisen podcast-sarjan ensimmäisessä osassa tartumme Matin kanssa mammuttia syöksyhampaista. Lähdemme kartoittamaan niitä ongelmia, joita kvanttimekaniikkaan liittyy sekä ymmärtämisen tasolla, mutta myöskin edelleen epävalmiina teoriana. Millainen työkalupakki vaaditaan kvanttimekaniikan matemaattisen ja käsitteellisen puolen ymmärtämiseen? Olisiko kvanttimekaniikka valmiimpi, jos toinen maailmansota ei olisi syttynyt? Pystyykö kvanttimekaniikkaa ymmärtämään visuaalisesti ja arki-intuitiolla? Mikä on kvanttifysiikan ja kvanttimekaniikan ero?

Kaksoisrakokoe, kuplakammio, tietoinen tutkija ja kriittisen ympäristön mittaaminen, kuka havaitsee ja mitä, vapaa tahto, kausaalisuus vai korrelaatio, superpositio, ajattomuus vai kaksi aikakäsitystä, arkijärjen kritiikki. Matka taittuu vaivihkaa kohti käsitteiden ja ideoiden sakeaa, joskus mystistäkin viidakkoa. Hiukan ällitälliä ja käsien viittoilua on paikallaan. Tapahtuuko kvanttihyppy uuteen tietoisuuteen tässä vai tulevissa jaksoissa? Tule selvittämään sitä yhdessä kanssamme kvanttien yhteenkietovassa mielenkiintoisessa maailmassa.

Akseli Gallen-Kallela: Herää Suomi (lasimaalaus), 1896, Tarvaspää

Spiritualismi ja henkisyys Suomessa (episodi 29)

podcast

Hieman yllättävästi Suomessa spiritualismia ei ole tutkittu akateemisesti samalla tavalla kuin monia muita uskonnollisia liikkeitä. Tätä aukkoa täyttää filosofian tohtori ja teologian maisteri Tea Holmin aihetta käsittelevän väitöskirjan pohjalta kirjoitettu teos nimeltä Perhosvaikutus (Basam Books, 2019). Keskustelemme Tean kanssa spiritualismista Suomessa, henkisyydestä ja sen tutkimiseen helppoudesta ja haasteista akateemisessa maailmassa sekä tietokirjan kirjoittamisesta yleensä. Vastauksia saamme muun muassa kysymyksiin: onko spiritualismi uskonto, mistä spiritualismin seitsemän periaatetta on saatu, mikä on spiritismin ja spiritualismin ero ja voiko spiritualismi olla tiedettä?

Famous philosophers commemorated in the John Rylands Library, Manchester, UK © Alamy.com

Fenomenologisia ilmiöitä (episodi 28)

podcast

Vuosi on vaihtunut Mesokosmoksessakin ja uuden vuoden 2020 ensimmäisessä haastattelussa pääsemme muusikko, filosofian opiskelija ja perheen isä Tuukka Franckin kanssa mustan metallin makuun. Tuukka on ollut rumpalina Black Metal -yhtyeissä, vihkiytynyt niiden taustalla olevaan ideologiaan sekä filosofian opinnoissa perehtynyt erityisesti Edmund Husserlin fenomenologiaan. Pienen musiikillisen ekskursion ja alkujuonnon jälkeen pyrimme tässä jaksossa valottamaan muutamia peruskäsitteitä ja historiallisia skeptisiä lähtökohtia, joiden pohjalta fenomenologia kehittyi. Jakson myötä haluamme myös toivottaa kuulijoille hyvää alkanutta vuotta.

Mosaiikkiteepöytä - Maaria Kuukorento & Marko Manninen, 2018

Sakraaligeometria – matka jalosukuisten leikkausten lähteille (episodi 27)

essee, podcast

Mitä syntyy, kun laitetaan yhteen geometria ja pyhä? Voiko siitä tulla millään tavalla houkutteleva aihe? Useilla meillä on jo peruskoulun pulpetilta antipatioita ja pelkoja matematiikkaa ja geometriaa kohden. Pyhään liittyvät uskonnolliset mielleyhtymät ovat vieraita meidän aikana arkisessa elämässä, ainakin läntisissä maissa. Tai sitten tykkäämme kyllä toisesta. Emme vain voi kuvitella, että pyhä ja geometria voisivat elää mitenkään yhdessä. Mutta maailma on ihmeellinen paikka ja joidenkin kohdalla nämä kaksi näennäisesti hyvin erilaista käsitettä kulkevat yhdessä sulassa sovussa kohti jännittäviä seikkailuja.

Pyrin kertomaan tässä esseessä siitä, miten jouduin tekemisiin sakraaligeometrian eli pyhän geometrian kanssa. Mikä oli se sisäinen pakko, joka johti minut tutkimaan aihetta niin, että löysin itseni pian satumaisten linnojen kaupungista Sintrasta, Napolin mystisistä katakombeista, Sibyllan luolasta, Marokon mahtavista moskeijoista, Maltan megaliittisista temppeleistä, Ateenan akropolista ja Delfoin vuoristorinteiltä, Kreikan karuilta saarilta, Kyproksen turkoosin sinisiltä rannoilta, Turkin seitsemästä pyhästä kaupungista, Hagia Sofiasta, Ankarasta, Kappadokiasta, Rumin mausoleumista ja Intian mahtavia hallitsijoita synnyttäneestä Rajasthanista asti? Sisäistä kutsumusta on vaikea selittää, mutta joka tapauksessa seurasin sitä tutkien arkeologisia kenttiä ja museoita, kirkkoja ja katedraaleja, juoksien symbolien, erityisesti kuusisakaraisen kukan perässä. Kuvasin, dokumentoin, kirjoitin, julkaisin, esitelmöin ja nyt lopulta ynnään yhteen mitä tästä kaikesta on jäänyt käteen.