Christmas tree with clocks - Annie Spratt

Faktoista, joogasutrista, kvanteista ja KalpaTarusta (episodi 42)

podcast

Vuosi lähestyy loppuaan. Rauhoitumme Mesokosmoksessakin Joulun viettoon ja uuden vuoden vaihtoon.

Yksi asia, mikä tänä vuonna on ollut hienoa nähdä on se, että kirjat käyvät taas kaupaksi. Äänikirjat, podcastit, mutta myös kovakantiset. Kirjastoautojen nuoruuden suurkuluttajana en voi sille mitään, että tietyt kirjat on vain saatava käsinkosketeltavina ja plarattavina versioina kirjahyllyyni. Tänä vuonna sinne eksyi myös kirja nimeltä “Kvanttilainen todellisuus”, jonka on kirjoittanut filosofian tohtori, fysiikan tutkija ja Kalpataru praktiikan harjoittaja Tarja Kallio-Tamminen jo vuonna 2006. Luettuani puolet kirjasta vaikutuin sen selkeydestä käsitellä aihealuetta. Päätin kysyä Tarjalta, jos hän suostuisi haastatteluun sen tiimoilta ja ilokseni hän suostui.

Seuraava puolentoista tunnin haastattelu on nauhoitettu Tarjan luona Kauklahdella. Hörppäämme teen makoisten leipien kera ja käymme käsiksi moniulotteiseen aiheeseen. Kuulet haastattelussa Tarjan motiivit kirjan kirjoittamiselle sekä aimo annoksen historiallista johdantoa siihen, miten kvanttifysiikan synty ja kehittyminen 1900-luvulla sotki pahemman kerran mekanistisen maailmankuvan muodostumista viimeiseksi ja lopulliseksi ihmiskunnan perinnöksi.

Mikä kvanttimekaniikan todellisuuskuvassa on erilaista verrattuna klassisiin maailmanselityksiin? Antaako se aiheen vain tekniselle kehitykselle vai löytyykö sovelluskohteita myös ihmistieteistä? Mitä on kvanttikognitio? Miksi niin useat aihealueen tutkijat on akatemiassa leimattu toisinajattelijoiksi? Vai onko se leima jo pikkuhiljaa haihtumassa, koska monialaisia ja poikkitieteellisiä idän- ja lännen filosofian tutkijoita on alkanut esiintymään enenevissä määrin? Tulevaisuus tietää. Tämä jakso antaa yhden näkökulman, miten kohtaaminen on onnistunut erään tutkijan elämässä.

David Bohm - Infinite Potential

David Bohm ja ääretön potentiaali, osa 2/2 (episodi 41)

podcast

Jatkamme tässä jaksossa Helsingin yliopiston mielen- ja kvanttimekaniikan filosofian tutkija dosentti Paavo Pylkkäsen kanssa keskustelua monimaailmatulkinnasta. Everettiläinen maailma haarautuu makrotasolla, kun kvanttiobjekti kohtaa mahdollisuuksia, mutta kykeneekö tämä ratkaisemaan aaltofunktion romahdusongelman tyydyttävästi? David Bohm oletti, että elektroni on aina hiukkanen JA aalto. Tällöin ei tarvitse olettaa, että aalto romahtaa, jotta voisimme selittää miksi havaitsemme mittauksissa hiukkasia. Näin vältetään monet paradoksit, kuten Schrödingerin kissa, mutta kvanttitodellisuus näyttäytyy ei-lokaalisena. Millaista intuitiota tämä auttaa rakentamaan kvanttimekaniikasta?

Paavo on seurannut tiiviisti myös Nobelin fysiikanpalkinnon vastikään saaneen Sir Roger Penrosen ja anestesialääkäri Stuart Hameroffin tietoisuusteorian kehittymistä viime vuosikymmeninä. Vaikuttaa siltä, että perinteisen neurotieteellisen tietoisuuden selitysmallin kannattajat ja kvanttimekaanisten teorioiden kehittäjät vihdoinkin kykenevät dialogiin. Löytyykö ihmisen tietoisuuden selitys niiden yhdistelmästä? Onko mitään mahdollisuutta ajatella toisin päin niin, että tietoisuus olisi ensisijainen prinsiippi, jonka avulla materia voitaisiin joskus selittää? Vai jääkö kysymys aina avoimeksi kysymykseksi ja arvoitukseksi, jolloin meidän on mahdollista korkeintaan liimata tietoisuus eri teorioiden päälle ja loppu onkin sitten retoriikkaa?

Sivuamme niin ikään kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorioiden yhtenäistämispyrkimyksiä. Niin sanottua Kaiken Teoriaa usein kuvataan fysiikan suurimmaksi ongelmaksi, mutta kumman sinä valitsisit lähtökohdaksi: muokata kvanttimekaniikkaa vai kehitellä suhteellisuusteorioita, jotta yhtenäistäminen onnistuisi? Vai pitäisikö molempien teorioiden joustaa? Tästä jaksosta kuulet myös Paavon ohjeita ja vihjeitä siihen, miten tätä monitieteellistä ja vaativaa tutkimuskenttää kannattaa opiskella Suomessa. Jos et ole vielä kuullut haastattelun ensimmäistä osaa, löydät sen Mesokosmoksen kotisivuilta sekä Spotify, iTunes, Google Podcast, YouTube ja muilta suosituilta kanavilta.

David Bohm - Infinite Potential

David Bohm ja ääretön potentiaali, osa 1/2 (episodi 40)

podcast

Viime kesänä julkaistu dokumenttielokuva David Bohmista sai paljon huomiota maailmalla. Infinite Potential-elokuva oli alun perin maksuton ja katsottavissa YouTubessa, mutta tällä hetkellä se on nähtävissä vain maksumuurin takaa. Onnekseni havahduin ajoissa katsomaan elokuvan ja seuraamaan myös paneelikeskusteluja, joita suoratoistettiin elokuvaesitysten jälkeen. Itse elokuvassa ja eräässä paneelissa oli mukana suomalainen mielenfilosofi ja kvanttimekaniikan filosofian tutkija dosentti Paavo Pylkkänen. Otin välittömästi yhteyttä Paavoon ja saimme järjestettyä seuraavassa kuultavan kaksiosaisen haastattelun tämän asian tiimoilta marraskuussa 2020.

Mesokosmoksen podcast-jaksossa 40 käsittelemme siis dokumenttielokuvassa esitellyn yhdysvaltalaisen fyysikon ja filosofin David Bohmin elämää ja teorioita, joihin Paavolla oli ensikäden kosketus Lontoossa 1980-luvulta lähtien. Paavo tutustui henkilökohtaisesti David Bohmiin opiskellessaan filosofiaa ja tutkiessaan meditaation mahdollisuuksia. Nuoren opiskelijan ja iäkkäämmän tunnetun tutkijan välille muodostui Jiddu Krishnamurtin opetusten, teoreettisen fysiikan ja filosofian kautta yhteys, joka kesti aina Bohmin kuolemaan saakka.

Mikä Bohmia kiinnosti itämaisessa filosofiassa? Mitkä olivat Bohmin tunnetuimmat teoriat ja mistä hänet tunnetaan fysiikan ja tieteen maailmassa? Voiko todellisuutta havaita, kokea vai pelkästään järkeillä? Missä menee ymmärryksemme ja kielemme rajat? Olemmeko potentiaalisesti äärettömiä tietoisuuksia, vai mihin äärettömyys viittasi David Bohmin filosofiassa? Mistä mielen ja aineen dualismi syntyy? Tapahtuvatko kvantti-ilmiöt vain mikroskaaloissa? Millainen analogia ajatus- ja kvanttiprosessien väliltä löytyy? Tässä haastattelussa pääset tutustumaan näihin ja moniin muihin syvällisiin aiheisiin ainutlaatuisen David Bohm ja mieli-aine-teorioiden asiantuntijan kautta Suomen kvanttimekaniikan filosofian ”päämajassa” Helsingin yliopistolla.