Phantom of the Opera at Istana Budaya

Elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä (episodi 38)

podcast

Keskustelemme tässä jaksossa taitelija-teatteritutkijan ja puolisoni Maaria Kuukorennon kanssa elämän tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä sekä niiden hienovaraisesta, mutta tärkeästä erosta. Keskustelun innoittajana toimii muun muassa filosofi Frank Martelan uusi kirja nimeltä ”Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä” sekä muutamat muut lähteet. Aiemmat nauhoituksemme Tullisaaressa ja Suomenlinnassa tapahtuivat tuuliolosuhteissa, joissa äänitteestä ei tullut julkaisukelpoista. Niinpä kokeilimme nauhoitusta kotonamme, jossa myös kissatriomme ottivat välillä osaa keskusteluumme.

Miten merkityksellisyys rakentuu taiteilijan työssä, tai työympäristöissä yleensä? Milloin elämän tarkoitusta on alettu kysymään ja miettimään tosissaan eurooppalaisessa ajattelun kentässä? Kuka sellaista kysymystä ehtii kysymään elämän usein kiireisessä ja mukaansatempaavassa tuoksinnassa? Onko elämän tarkoituksen kysely hyväosaisen eliitin harrastus ja tarkoituksen merkitys pelkkää semantiikkaa? Rikkoutuuko antiikin lumous järkiperäisellä ajattelulla vai tarvitaanko kenties uudenlaista synteesiä yhdistämään modernin ajattelun ja tunnepohjaisen kokemuksen maailmat keskenään? Onko elämän tarkoitus olla onnellinen ja päästä eroon kärsimyksestä? Tuoko vanheneminen tai itsensä unohtaminen onnen mukanaan?

Frank Martelan neliosainen hahmottelu autonomiasta, auttamisesta ja palvelusta, kyvykkyyksistä ja omista talenteista sekä yhteisöllisyydestä merkityksellisyyden rakentajina vaikuttaa kelvolta keinolta tuoda lisää syvyyttä elämän tarkoituksen filosofiseen käsittelyyn. Tervetuloa kotoisaan ympäristöömme kuuntelemaan leppoisaa, vapaata ja käsikirjoittamatonta keskustelua, joka jonkinlaisen kohtalon oikkupaukusta päätyy varsinaiseen aivokummajaiseen.

Mesozine - Mesokosmiset Tarinat - Nro 1

Mesozine – Mesokosmiset Tarinat

mesozine

Nyt on luvassa erilaisia uutisia, nimittäin Näkökulmia Mesokosmoksesta on rakentanut kesän luppoaikana podcast- ja broadcast-tuotannon lisäksi kolmannen mediamuodon, sanomalehden nimeltä Mesozine – Mesokosmiset Tarinat. Mesozine-tabloidilehdessä esitellään Mesokosmos-ohjelmassa vuosien 2018 – 2020 välillä julkaistuja jaksoja ja haastateltuja henkilöitä, puntaroidaan jaksojen sisältöä ja julkaistaan uusia juttuja ja tarinoita kuluvalta kaudelta. Mesozine on omakustanteinen toistaiseksi epäsäännöllisesti ilmestyvä rekisteröity ilmaisjakelulehti, joka pyrkii sarjakuvitustyylillä elävöittämään jaksoja ja tekemään niitä vielä paremmin tunnetuiksi sekä uusille kuulijoille että aiemmin Mesokosmosta seuranneille.

Lehden ensimmäisessä numerossa vieraillaan Tampereella kevään ylioppilasjuhlissa, tarkennetaan Mesokosmoksen filosofisia lähtökohtia ja periaatteita, esitellään julkaistut luontojaksot, kvanttimekaniikkaa käsittelevät jaksot sekä Suomen henkisten liikkeiden tutkimusta ja tieteen rajapintaa pohtivat jaksot, käydään Villa Gyllenbergin Salatun tiedon tie -näyttelyssä ja muutenkin ollaan tutusti perenniaalisten asioiden äärellä.

Tämä on Mesokosmoksen koronakevään huipennus, keskikesän todellinen taikatemppu.

Lue lisää Mesozinen syntyvaiheista lehden elektronisen version pääkirjoituksesta: https://mesokosmos.com/mesozine

Hauskoja hetkiä hypermodernien tarinoiden parissa, joissa saattaa piillä joku totuuden jyvänenkin!

Paljain jaloin muurinharjalla - Kuva ueuaphoto / Shutterstock

Luonnosta voimaa ajatella ja toimia toisin (episodi 37)

podcast

Tällä kertaa muodostamme Mesokosmoksessa etäyhteyden taitelija ja luontoaktivisti Ari Salmisen kanssa. Tarinoimme muun muassa siitä, miten järisyttäviä luontokokemuksia hyttyset ja kärpäset ovat meille tarjonneet. Myös hiukan vakavampaa keskustelua peloista, radikaalista ajattelusta, ympäristöaktivismista, sen aiheuttamasta pessimismistä ja masennuksesta, paljasjalkaisuudesta ja kaikenlaisesta erilaisuudesta kulutusyhteiskunnan keskellä on luvassa.

Mitä Pentti Linkola sanoi, kun Ari kertoi henkilökohtaisesti kuinka Linkolan luennot olivat peruuttamattomasti vaikuttaneet hänen omaan maailmankäsitykseen ja tekemiseen? Miksi Harri Holkeri oli ajaa Arin yli mustalla autolla? Keneltä muilta syväekologeilta ja ajattelijoilta Ari on hakenut tietopohjaa ja ymmärrystä yhteiskunnallisiin kysymyksiin? Voiko kaupungeissa koskaan olla mahdollista toteuttaa ekologisen elämisen mallia? Onko Ari löytänyt tukea ekologisille aatteille henkisistä järjestöistä vai ovatko nämä ekosofiset puheet olleet vain Sinuhen sanoin ”kärpäsen surinaa korvissa”?

Intiaanipäälliköiden viisaudet samoin kuin idän filosofiat ovat aina olleet Arin sydäntä lähellä. Suurimmat ja pyhimmät käsin kosketeltavat kokemukset on silti tarjonnut villi Luonto. Myös teatterikulttuurilla on ollut yllättävä sisäisiä maailmoja avartava vaikutus, erityisesti Väinö Linnan “Täällä Pohjantähden alla” -trilogian Akseli Koskelan kapinallisessa roolissa. Tervetuloa kuukauden tauon jälkeen Mesokosmoksen podcast-retkelle juuri parhaaseen aikaan, kun Luonto tarjoaa vihreintä vehreyttä ja väkevimpiä tuoksuja alaslukitun yhteiskunnan edelleen jatkuvissa koronahaasteissa.

Mesokosmos Broadcast Frontpage Graphics - Opus 2

Kaikkien maailmanuskontojen ilosanoma – Forum Humanum -luento (opus 2)

broadcast

Myös Forum Humanumin 27-vuotinen studia generalia-tyyppinen luentosarja on etsinyt uusia muotoja maailmaa koettelevan koronan keskellä. Kevään 2020 karanteenin takia kauden loput yleisötilaisuusluennot jouduttiin perumaan. Mesokosmoksen toinen opus (https://youtu.be/s4B-n8NE3g0) on tuotettu yhdessä Forum Humanumin kanssa täyttämään tätä aukkoa, jonka eristäytyminen on aiheuttanut.

Nyt nähtävä LIVE-tallenne on taltioitu Taavi Kassilan luennosta ”Kaikkien maailmanuskontojen ilosanoma”. Paikalla ovat myös FH:n hallituksen jäsenistä Helsingin Porthaniassa luentojen isäntä usein toiminut hallituksen sihteeri ja muusikko Mauri Lehtovirta sekä nuoriso- ja kulttuurityön pitkäaikainen tekijä, voimavarakeskeinen terapeutti Sinikka Haapanen.

Taavi on tunnettu elokuvaohjaaja, pitkäaikainen joogaopettaja, kirjailija, Forum Humanumin perustaja ja avaralla maailmankuvalla varustettu kokenut henkisen tien kulkija. Taavi saapuu virtuaaliluennolle Intian Keralasta tuoden samalla terveisiä yhden Intian tunnetuimman henkisen opettajan Äiti Amman ashramista.

Mikä on kaikkien uskontojen ilosanoma? Onko henkiselle näkemykselle kysyntää ja tarvetta nykyaikana? Mitä annettavaa luonnouskonnoilla on järjestäytyneille henkisille liikkeille? Entä tiede ja uskonnot, ovatko ne lopullisesti eronneet omille teilleen? Miten kärsimystä voisi vähentää ja onnen voisi saavuttaa? Muun muassa näiden kysymysten ääressä kokoonnumme tällä kertaa ja toivotamme terveyttä, rohkeutta ja hyvää kesää Forum Humanumin puolesta.

Valitettavasti Taavin prepaid nettiyhteydestä loppui aika loppupuolella luentoa ja siksi loppuosan kysymykset jäivät tarkemmin käsittelemättä. Otamme mielellään vastaan kysymyksiä kuulijoilta ja katselijoilta aiheeseen liittyen ja pidämme erillisen vastausnauhoituksen hiukan myöhemmin.

Mesokosmos Broadcast Frontpage Graphics

Ajankääntöjä ja kausaalitimantteja (opus 1)

broadcast

Mesokosmoksen podcast-sarja on maailmaa koettelevan korona-kevään aikana saanut vierelleen uudenlaisen mediamuodon. Mesokosmos tarjoaa tästä lähtien tietoa, pohdintaa ja ajattelun virikkeitä myös videoformaatissa uudessa Broadcast-tuotantosarjassa. Videot ovat nauhoitettuja LIVE-taltiointeja, joita kutsumme nimellä Opus eli teos. Opukset tarjoavat eri tavalla toteutetun mahdollisuuden tutustua – aivan liian usein vain marginaaliryhmissä liikkuviin – mielenkiintoisiin ideoihin, tutkimuksiin, ajattelijoihin ja etsijöihin Suomessa.

Mesokosmoksen Broadcast-tuotannon ensimmäisessä jaksossa (https://youtu.be/de4HcCv3K0w) vierailee Mesokosmokselle jo aiemmin tuttu teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen. Otamme käsittelyyn – ei enempää eikä vähempää kuin iki-ihmeellisen aika-käsitteen. Johdattelemme aihetta pienen historiakatsauksen kautta geometriseen ajan muotoiluun graafisen laskimen avulla. Geometrinen aika on matemaattis-fysikaalinen tapa käsitellä aikaa. Geometrinen aika luo pohjan ymmärtää viime vuosisadan yksiä suurimpia uusia ideoita kosmoksesta eli Albert Einsteinin suhteellisuusteorioita.

Mitä ajan suunta tarkoittaa geometrisessa mielessä, entä vastaanotetut ja lähtevät signaalit valokartiossa? Miten valonnopeuden vakioisuus näyttäytyy aika-avaruusdiagrammissa? Voiko ajan suunta vaihtua, samalla myös kausaalisuuden suunta? Voitaisiinko yleisen suhteellisuusteorian tarjoama gravitaation geometrisointia vaivaava energia-ongelma selättää ja miten? Mikä on TGD:ssä usein esiintuotu nolla-energia-ontologia? Entä pienet ja suuret tilafunktioiden reduktiot?

Pitkiksi vierähtävät monituntiset keskustelut Matin kanssa ovat mielenkiintoisia ja opettavaisia. Tälläkin kertaa katsoja ja kuuntelija saa aimoannoksen syvällistä teoriaa ja filosofiaa, ennakkoluulotonta tulkintaa ja rohkeasti esitettyjä viimeisimpiä ideoita, joista löytyy yhtymäkohtia muun muassa elävään tietoisuuden teoriaan, biologiseen kuolemaan, kausaalilakiin eli karmaan ja jopa reinkarnaatioon. Suosittelemme tätä jaksoa nautittavaksi yhdessä kvanttimekaniikkaa käsittelevän podcast-trilogian kanssa (https://mesokosmos.com/tag/matti-pitkanen/). Luvassa on täyden työpäivän kestävä timanttinen matka korkeampiin ajan ulottuvuuksiin.

Scientia Pantocrator de Futuro © Maaria Kuukorento, 2020

Ihmiskunnan tulevaisuus – tieteen ja hengentieteen näkökulma (episodi 36)

essee, podcast

Akuuttien asioiden keskellä on joskus hyvä pysähtyä miettimään suurempaa kokonaisuutta. Kuopiolainen fysiikan lehtori Antti Savinainen kääntää tässä kolumnissaan katseen kauas ihmiskunnan menneisyyteen luonnontieteilijän silmin sekä siihen, miten kosmologit tällä hetkellä ymmärtävät tulevaisuutemme.

Mutta mikä on hengentieteellinen kanta? Mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa? Missä asioissa on hyvä tukeutua tieteeseen ja mitkä asiat ovat tieteen saavuttamattomissa? Onko meidän otettava menneisyyden suurten hengentieteilijöiden tiedoksiannot sellaisenaan vai pitäisikö niidenkin osalta käyttää kriittistä ajattelua?

Fysiikan opettamisen lisäksi Antti on perehtynyt erityisesti Ruusu-Ristin vuonna 1920 perustaneen Pekka Ervastin ja antroposofian kehittäneen Rudolf Steinerin opetuksiin. Antin ajattelussa voi nähdä yhden esimerkillisen tavan sovittaa luonnontieteet ja henkiset opetukset samaan maailmankatsomukseen. Yhteensovitus ei välttämättä ole helppoa, kuten ei moni muukaan asia ole helppoa juuri tällä hetkellä yhteiskunnassa. Huolimatta luonnonmullistuksista ja ihmisen itse sotien ja liikakulutuksen kautta aiheuttamasta kurimuksesta on Antin mukaan silti nähtävissä myönteisiäkin viitteitä. Oikea tieto ja ihmisten välinen eettisiin periaatteisiin pohjautuva yhteistyö edesauttaa positiivista tulevaisuuden näkymää.

Juusjärven kalliomaalaus, 07/2019, Marko Manninen

Kalliomaalaukset ovat muinaisia viestejä, osa 2/2 (episodi 35)

podcast

Suomalaisten kalliomaalausten charmantti asiantuntija, Tieto-Finlandia palkittu kirjailija ja professori Pekka Kivikäs vie meidät viime kesällä (08/2019) tehdyn haastattelun jatko-osassa Saraakallio 2:n löytötunnelmiin ja kalliokuvien tutkimushaasteisiin.

Kansakoulun opettajan työ Jyväskylässä, muistot kuuluisasta keskisuomalaisesta kansanparantajasta (käärmeitä lypsävästä Kuunvalon Jussista), Kalevalan ja suomalaisen esoterismin tuntemus jo kolmannessa sukupolvessa, akvarellitaidekausi, pianosoittajan ja -säveltäjän ura, Saraakallio 2:n löytö, monet matkat Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle, kansainväliset kontaktit, avulias lähiverkko ja lyömätön paikallishistorian tuntemus ovat tehneet Pekasta arvostetun tiedonlähteen, jolta edelleen lähes 90-vuotiaana kysytään näkemystä ja neuvoja monilla eri tutkimussaroilla.

Hyppää mukaan kalliomaalausten tulkintaprosessiin, jota aina itseään uudistava ja nöyrästi elämään suhtautuva Pekka Kivikäs vertaa mielen tyhjentämisen kautta jopa joogiseen harjoitukseen!

Luca Giordano - Hyve-maalaussarjasta: Allegoria harkitsevaisuudesta (1680)

Totuudellisuuden hyve – mielin kielin kuvailtuna (episodi 34)

essee, marko manninen, podcast

”Koronatilanteen vuoksi”, kuten niin monet ilmoitukset kuluvina viikkoina ovat alkaneet, Mesokosmoksenkin täytyy sopeutua erikoiseen tilanteeseen. Ennen kuin olemme saaneet etähaastattelut tarvittavine ohjelmistoineen ja perehdytyksineen kuntoon, niin meidän täytyy säveltää jotain muuta kuunneltavaa. Toisaalta, juuri nythän on hyvä aika kuunnella äänikirjoja ja podcasteja turvallisesti kotisohvilla.

Tämä minun aiempiin kymmenisen vuotta sitten pitämiin esitelmiin pohjautuva essee kertoo yhden vaivaisen etsijän tiestä sekä monien kulttuurien merkkihenkilöiden ylistämästä totuudellisuuden hyveestä. Esitelmä oli eräänlainen libretto 12-kieliselle kitaralle säveltämääni teokseen, jonka kahdentoista instrumentaalikappaleen nimet kuvasivat eri hyveitä. Se tuntuu nyt erityisen ajankohtaiselta, kun meidän koko maailmaa ravistelevassa koronatilanteessa täytyy pitää yhtä, turvata humaaneihin arvoihin ja kaivata viisautta samalla tavalla kuin tunnetussa buddhalaisessa mantrassa turvataan Viisaaseen (Buddha), Hyveoppiin (Dharma) ja Yhteisöön (Sangha).

Luottaen siihen, että kaikki hyveet seuraavat toisiaan, niin seuratkaamme viisautta ja toivokaamme kaikille voimaa kohdata nykyiset haasteet, yksilöinä, perheinä, kansakuntana ja globaalisti ihmiskuntana. Loput meille kyllä annetaan mitta-astiamme mukaan.

Fiery glowing quantum correlation 3D

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 3/3 (episodi 33)

podcast

Trilogian viimeisessä osassa Matti Pitkänen avaa seikkaperäisesti kvanttimekaniikkaan liittyviä avoimia kysymyksiä ja on valmis pohtimaan vanhojakin tietoteoreettisia kysymyksiä uudessa valossa. Kvantti etuliitteenä liittyy nykyään kaikenlaisiin juttuihin. Meillä on kvanttihyppyjä, kvanttifysiikkaa, kvanttioptiikkaa, kvanttibiologiaa, kvanttitietokoneita, kvanttihoitoja. Niin, miksei myös kvanttietiikkaa? Pienissä erissä suuria ideoita.

Matti ryhtyi opiskelemaan fysiikkaa ja matematiikkaa Helsingin yliopistossa vuonna 1970. Hän valmistui teoreettisen fysiikan maisteriksi ja fysiikan lisensiaatiksi vuonna 1982. Tohtorin tutkintonimikkeen Matti ansaitsi puolustamalla onnistuneesti väitöstään topologisesta geometrodynamiikasta. On siis luonnollista, että päädymme tässä jaksossa keskustelemaan TGD-yhtenäisteoriasta. Matin ongelmalähtöinen taktiikka ja luova ajattelu on tuottanut neljänkymmenen vuoden aikana hämmästyttävän määrän edelleen tarkentuvaa tietoa ja näkemyksiä, joiden sisäistäminen vaatii helposti vuosia.

Jatkuuko kvanttitotuuden etsijän matka rämeiköstä syvemmälle suohon vai löytyykö jostain tukevaa maata, josta saa selkeämmän kuvan ilmiömaailman takana olevasta todellisuudesta? Miten Riemannin väittämä liittyy tietoisuuteen ja kvanttimekaniikkaan? Tulevatko kvanttitietokoneet ja valloittavat maailman? Entäpä jos aika lähteekin sitä ennen jollottelemaan toiseen suuntaan? Muun muassa nämä asiat selviävät kuuntelemalla loppuun Mesokosmoksen podcast-kvanttitrilogian viimeisen jakson. Sarjan aiemmat osat (episodi 31 ja episodi 32) löytyvät osoitteesta: mesokosmos.com.

Erityinen kiitos myös fysiikan lehtori Antti Savinaiselle episodien web-julkaisujen teksteihin ja käsitteisiin liittyvistä arvokkaista kommenteista ja korjauksista.

Time Machine. Fractal Time series. Composition of clock and fractal elements with metaphorical relation.

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 2/3 (episodi 32)

podcast

Pääsimme edellisessä Mesokosmoksen jaksossa kvanttifyysikko Matti Pitkäsen kanssa siihen, että tietoisuus saa näyttämään kaiken klassiselta. Myös oikea käsitys ajasta on yksi keskeisimpiä haasteita täydellisemmän kvanttimekaniikan teorian kannalta.

Miksi aika tuntuu joskus kulkevan hitaasti ja joskus taas nopeasti? Onko kyse kvanttihyppyjen nopeammasta tanssista? Tutkiko Albert Einstein ajan kestoa, oliko hänellä määritelmää mittatikusta? Kuka fuusioi erityisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan ensimmäisen kerran onnistuneesti? Miksi yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan yhdistäminen ei ole onnistunut? Mikä säilymislakien ja symmetrioiden menettämisessä on niin kohtalokasta? Mitä tekemistä tietoisuudella ja kvanttimekaniikalla yleensäkään on toistensa kanssa?

Tietoisuudesta ja tajunnasta on vaikea saada matemaattisia kaavoja. Muutamat filosofisemmin orientoituneet fyysikot ovat kuitenkin Matin tavoin (von Neumann, Bohm, Laurikainen, Penrose, Hameroff) pyrkineet luomaan yhtenäistä teoriaa tietoisuuden ja fysiikan välille. Matti paljastaa tässä jaksossa, kuinka hippiliikkeen aikoihin iso tajunnallinen kokemus sai hänet miettimään syviä kysymyksiä ja fysiikkaa toiselta kantilta. Matti luki kaikki suomennetut Jiddu Krishnamurtin kirjat, mutta ei kuitenkaan vakuuttunut Bohmin tulkinnoista kvanttimekaniikasta. Miksi? Sekin selviää tässä trilogian toisessa osassa, jossa lopuksi heittäydymme vapaapudotuksen lailla topologisen geometrodynamiikan ja twistorien pyörteeseen.