Mesokosmoksen kokoomapiste liikahtaa mualiman varsinaiseen napaan ja tapaa arvostetun fysiikan opettajan ja pitkän linjan teosofin, Antti Savinaisen Kuopiossa. Setvimme niitä rajapintoja, joissa tiede ja aikainviisaus modernina aikakautena on mahdollisesti kohdannut ja toisaalta jäänyt kohtaamatta. Onko tieteellä ja teosofialla mitään annettavaa toisilleen?
Olemme käyneet ystäväni Paulan kanssa keväällä keskustelua kuluvan kauden podcast jaksoista. Ajattelin, että on aika hiukan reflektoida sisältöä ja udella mitä hänelle tärkeitä teemoja jaksoissa on noussut esille. Millainen on ollut Paulan Tie, onko totuus kylmä ja absoluuttinen, mitkä ovat meidän ajan polttavia kysymyksiä, keitä ovat tulevaisuuden opettajat ja nerot?
Hiukan laajentaen ajatustenvaihtoa, päätin tällä kertaa hypätä rajojen yli, kuunnella ja kommentoida tässä episodissa erään toisen uskonto-, filosofia- ja tutkimusorientoituneen suomalaisen podcastin eli Maailmanpuun 17.5.2019 julkaistua jaksoa nimeltä “Mitä on totuus? – Esko Valtaoja.” Kyseinen jakso on hyvä kuunnella etukäteen tämän episodin kontekstin ymmärtämisen vuoksi.
Professori Jukka Ammondt palaa tässä kolumnissa muistojensa kautta oppi-isänsä Eino Krohnin luentosarjaan estetiikasta. Mistä saamme voiman huolehtia sekä henkisestä että fyysisestä luonnon kauneudesta meidän ajassa?
Tässä jatko-osassa Jussi Penttinen kertoo, mitä Ramana Maharshin opettama itse-tutkimus on ja millainen tämä edesmenneen tunnetun intialaisen opettajan, tuttavallisemmalta nimeltään Bhagavanin, itsetuntemuksen menetelmä on.
Haastattelen tässä episodissa kirjailija, joogaohjaaja ja elokuvaohjaaja Taavi Kassilaa. Vertailemme Taavin kanssa idän ja lännen filosofista perinnettä matkaten samalla luovuuden, oppimisen, viisauden ja mestariuden lähteille.
Sri Ramana Maharshin seuraaja, Bhagavan devotee Jussi Penttinen kertoo, mitä Maharshin opettama itse-tutkimus on ja millainen tämä edesmenneen tunnetun intialaisen opettajan itsetuntemuksen menetelmä on.
Tämä on viimeinen osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.
Tämä on neljäs osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.
Tämä on kolmas osa viisiosaisesta esseejulkaisusta. Käsittelen esseessäni tietoa tavalla, joka on erottamaton subjektista eli minusta kokemusteni ja havaintojeni muistelijana ja tulkitsijana. Pyrkimyksenäni on esitellä henkilökohtainen tieto-oppini niin, että se toimii muiden kirjoittamieni tutkielmaesseiden tietoon liittyvien käsitysten riittävän laajana ja konkreettisena tarkastelupohjana.
Näkökulmia Mesokosmoksesta 