Blue glowing quantum with particles

Kvanttikietoutumia ja koherenttia maailmankuvaa etsimässä, osa 1/3 (episodi 31)

podcast

Katselemme nyt alkavassa podcast-trilogiassa jättiläisten harteilta näkymää, josta ei puutu paradokseja. Teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen kuljettaa meidät syvälle mikrokosmokseen, jopa Planckin kokoluokkaan – kvanttimaailmaan. Nuorena Mattia kiinnosti enemmän klassisen kitaran soitto ja vähemmän fysiikka. Suunta muuttui kuitenkin yliopisto-opettaja Raimo Keskisen vaikutuksesta. Ramin innostavien luentojen myötä Matin uteliaisuus kääntyi palavaksi innoksi tutkia kvanttifysiikkaa, tehdä luovaa improvisaatiota ja tunneälytyötä filosofina mieluummin kuin muusikkona.

Tämän kolmiosaisen podcast-sarjan ensimmäisessä osassa tartumme Matin kanssa mammuttia syöksyhampaista. Lähdemme kartoittamaan niitä ongelmia, joita kvanttimekaniikkaan liittyy sekä ymmärtämisen tasolla, mutta myöskin edelleen epävalmiina teoriana. Millainen työkalupakki vaaditaan kvanttimekaniikan matemaattisen ja käsitteellisen puolen ymmärtämiseen? Olisiko kvanttimekaniikka valmiimpi, jos toinen maailmansota ei olisi syttynyt? Pystyykö kvanttimekaniikkaa ymmärtämään visuaalisesti ja arki-intuitiolla? Mikä on kvanttifysiikan ja kvanttimekaniikan ero?

Kaksoisrakokoe, kuplakammio, tietoinen tutkija ja kriittisen ympäristön mittaaminen, kuka havaitsee ja mitä, vapaa tahto, kausaalisuus vai korrelaatio, superpositio, ajattomuus vai kaksi aikakäsitystä, arkijärjen kritiikki. Matka taittuu vaivihkaa kohti käsitteiden ja ideoiden sakeaa, joskus mystistäkin viidakkoa. Hiukan ällitälliä ja käsien viittoilua on paikallaan. Tapahtuuko kvanttihyppy uuteen tietoisuuteen tässä vai tulevissa jaksoissa? Tule selvittämään sitä yhdessä kanssamme kvanttien yhteenkietovassa mielenkiintoisessa maailmassa.

1500-luvun pääsiäisaiheinen mysteerinäytelmä (Coventry mystery), Public Domain

Salamyhkäisiä järjestöjä ja elokuvataiteen symboliikkaa (episodi 30)

podcast

Siirryn aistit tavallista herkempinä ympäristölle Tampereen Tuomiokirkon ja Finlaysonin kirkon kautta tapaamaan näyttelijä, teatteriohjaaja ja numerologi Seppo Heinolaa. Sepon jo puoli vuosisataa kestänyt kiinnostus numerologiaa, Kabbalaa ja salaseuroja kohtaan on inspiroivaa. Näen kansallisromanttisen Tuomiokirkon 64-osaisen shakkilautamaisen ikkunan ja pöllö-symbolit sekä goottilaisen Finlaysonin kirkon kuusi- ja viisisakaraiset tähdet talvisessa uudessa valossa. Keskustelemme Sepon kanssa salaseuroista, salakirjoituksista, kabbalasta, mysteerinäytelmistä ja teatteritaiteesta.

Mikä on informatiivisen, mystisen ja itsekasvatuksellisen numerologian ero? Mihin salakirjoituksia tarvittiin? Kumpi oli mieleen painuvampaa, näytellä Mannerheimiä Kekkosen katsellessa esitystä vai esittää Kauppamatkustajan kuolema-näytelmän pääroolia samalla, kun tajuntaan iski numeron 18 voima? Casablanca, Piukat paikat, Vertigo, James Bond, Irma la Douce – Pikku Pariisitar ja Komisario Palmu, esoteerisia elokuviako? Miten teatteri ja teologia liittyvät toisiinsa? Kuvaako teatteri elämää vai elämä teatteria?

Aika tietysti loppui kesken eikä tekniikan aikakausikaan vaikuttanut tykkäävän mystiikasta, koska päämikrofoni sanoi jo alkuvaiheessa kaput. Haastattelu on siis nauhoitettu toissijaisella mikrofonilla, joka vaikutti heikentävästi äänenlaatuun. Tästä huolimatta paluumatkalla rautatieasemalle meitä vielä huvitutti edessä kulkeva auto, jonka rekisterikilvessä luki RRR-432. Nämä ovat näitä numerologin elämän iloja. Toivottavasti jaksatte nauttia mukanamme tästä Mesokosmoksen salamyhkäisimmästä jaksosta!

Akseli Gallen-Kallela: Herää Suomi (lasimaalaus), 1896, Tarvaspää

Spiritualismi ja henkisyys Suomessa (episodi 29)

podcast

Hieman yllättävästi Suomessa spiritualismia ei ole tutkittu akateemisesti samalla tavalla kuin monia muita uskonnollisia liikkeitä. Tätä aukkoa täyttää filosofian tohtori ja teologian maisteri Tea Holmin aihetta käsittelevän väitöskirjan pohjalta kirjoitettu teos nimeltä Perhosvaikutus (Basam Books, 2019). Keskustelemme Tean kanssa spiritualismista Suomessa, henkisyydestä ja sen tutkimiseen helppoudesta ja haasteista akateemisessa maailmassa sekä tietokirjan kirjoittamisesta yleensä. Vastauksia saamme muun muassa kysymyksiin: onko spiritualismi uskonto, mistä spiritualismin seitsemän periaatetta on saatu, mikä on spiritismin ja spiritualismin ero ja voiko spiritualismi olla tiedettä?

Famous philosophers commemorated in the John Rylands Library, Manchester, UK © Alamy.com

Fenomenologisia ilmiöitä (episodi 28)

podcast

Vuosi on vaihtunut Mesokosmoksessakin ja uuden vuoden 2020 ensimmäisessä haastattelussa pääsemme muusikko, filosofian opiskelija ja perheen isä Tuukka Franckin kanssa mustan metallin makuun. Tuukka on ollut rumpalina Black Metal -yhtyeissä, vihkiytynyt niiden taustalla olevaan ideologiaan sekä filosofian opinnoissa perehtynyt erityisesti Edmund Husserlin fenomenologiaan. Pienen musiikillisen ekskursion ja alkujuonnon jälkeen pyrimme tässä jaksossa valottamaan muutamia peruskäsitteitä ja historiallisia skeptisiä lähtökohtia, joiden pohjalta fenomenologia kehittyi. Jakson myötä haluamme myös toivottaa kuulijoille hyvää alkanutta vuotta.

Mosaiikkiteepöytä - Maaria Kuukorento & Marko Manninen, 2018

Sakraaligeometria – matka jalosukuisten leikkausten lähteille (episodi 27)

essee, marko manninen, podcast

Mitä syntyy, kun laitetaan yhteen geometria ja pyhä? Voiko siitä tulla millään tavalla houkutteleva aihe? Useilla meillä on jo peruskoulun pulpetilta antipatioita ja pelkoja matematiikkaa ja geometriaa kohden. Pyhään liittyvät uskonnolliset mielleyhtymät ovat vieraita meidän aikana arkisessa elämässä, ainakin läntisissä maissa. Tai sitten tykkäämme kyllä toisesta. Emme vain voi kuvitella, että pyhä ja geometria voisivat elää mitenkään yhdessä. Mutta maailma on ihmeellinen paikka ja joidenkin kohdalla nämä kaksi näennäisesti hyvin erilaista käsitettä kulkevat yhdessä sulassa sovussa kohti jännittäviä seikkailuja.

Pyrin kertomaan tässä esseessä siitä, miten jouduin tekemisiin sakraaligeometrian eli pyhän geometrian kanssa. Mikä oli se sisäinen pakko, joka johti minut tutkimaan aihetta niin, että löysin itseni pian satumaisten linnojen kaupungista Sintrasta, Napolin mystisistä katakombeista, Sibyllan luolasta, Marokon mahtavista moskeijoista, Maltan megaliittisista temppeleistä, Ateenan akropolista ja Delfoin vuoristorinteiltä, Kreikan karuilta saarilta, Kyproksen turkoosin sinisiltä rannoilta, Turkin seitsemästä pyhästä kaupungista, Hagia Sofiasta, Ankarasta, Kappadokiasta, Rumin mausoleumista ja Intian mahtavia hallitsijoita synnyttäneestä Rajasthanista asti? Sisäistä kutsumusta on vaikea selittää, mutta joka tapauksessa seurasin sitä tutkien arkeologisia kenttiä ja museoita, kirkkoja ja katedraaleja, juoksien symbolien, erityisesti kuusisakaraisen kukan perässä. Kuvasin, dokumentoin, kirjoitin, julkaisin, esitelmöin ja nyt lopulta ynnään yhteen mitä tästä kaikesta on jäänyt käteen.

Gerard van Honthorst - The Denial of St Peter, 1592–1656

Epilogi on uusi prologi (episodi 26)

essee, marko manninen, podcast

On tullut aika Mesokosmoksen ensimmäisen kauden viimeisen eli kahdennenkymmenennenkuudennen jakson. Käyn läpi hiukan kulunutta kautta, kerron kokemuksista matkan varrelta ja kiitän haastateltavia ja kuulijoita yhteisestä matkasta tiedon monikaistaisella valtatiellä. Avaan myös tulevaisuuden suunnitelmia. Luvassa on sukelluksia syntyihin syviin, vaivalloista matkaamista Vipusen vatsassa, jännittäviä hetkiä uuden haastattelujoukon kanssa. Loppu on aina jonkin uuden alku.

Flammarion

Uskonnot metodina (episodi 25)

essee, marko manninen, podcast

Voiko uskontoja ajatella metodina samalla tavoin kuin puhutaan tieteellisestä menetelmästä? Ei siis pelkästään niin, että uskontoja itsessään tutkitaan tieteellisin menetelmin vaan niin, että uskonto olisi tai se sisältäisi menetelmiä esimerkiksi itsekasvatukseen, maailman ymmärtämiseen, näkyvien ja näkymättömien lainalaisuuksien löytämiseen ja tutkimiseen. Tieteen ja uskonnon vertailu johtaa helposti ikiaikaiseen väittelyyn toinen toisensa ylivertaisuudesta enkä halua niinkään ottaa kantaa siihen debattiin. En myöskään halua ottaa kantaa minkään tietyn uskonnon metodin paremmuudesta. Yritän enemmänkin tehdä huomioita, jotka tuntuvat toisaalta yhdistävän, toisaalta erottavan uskontoja, tiedettä ja elämänfilosofioita.

Carriage / wheel of Life

Jälleensyntyminen viisausperinteissä (episodi 24)

podcast

Mesokosmoksessa on nyt haastateltavana toistamiseen fysiikan opettaja ja ruusuristiläinen teosofi Antti Savinainen. Antti on pitemmän aikaa tutkinut jälleensyntymiseen liittyviä kysymyksiä, erityisesti idän uskontojen ja teosofian näkökulmista. Usko jälleensyntymiseen vaikuttaa kasvaneen viime vuosikymmeninä myös Suomessa. Kaikkien tutkittavissa olevaa aineistoa löytyy lasten jälleensyntymismuistojen dokumentoijilta, kuten Ian Stevensonilta. Mitä jälleensyntymisoppi sisältää, mistä se on peräisin, millaisia vaikutuksia sillä on yhteiskunnassa, mikä on sen tarkoitus ja miten jälleensyntymisiä tutkitaan nykyään? Muun muassa näistä kysymyksistä puhutaan Mesokosmoksen ensimmäisen kauden loppupuolen episodissa 24.

Mandealaisuus rituaaliperinteen valossa (episodi 23)

podcast

Tarkastelemme tässä jaksossa tietokirjailija ja luennoitsija Pentti Tuomisen kanssa vielä nykyäänkin elossa olevan gnostilaisen monoteistisen uskonnon nimittäin mandealaisuuden oppeja, sen historiallista alkuperää, siihen liittyviä tietokäsityksiä ja uskonnon rituaaliperinteeseen liittyviä tapoja.

Yksityiskohtainen kuvaus yhden toimivan rituaaliston sisällöstä voi auttaa jäsentämään rituaalien merkitystä laajemmassakin mielessä. Miten geologinen ympäristö, ihmisen elämänkaari ja aika vaikuttavat rituaaleihin, millaista roolia ne esittävät ihmisen elämässä, mikä on rituaalien ja sakramenttien ero, mitä tieto on ja tietoon voi päästä, muun muassa tällaisiin kysymyksiin saamme vastauksen Pentin toisessa haastattelussa Mesokosmoksessa.

Ilmakuva Goetheanumista

Uusi ajatus on mahdollista (episodi 22)

podcast

Tässä jaksossa Mesokosmos toivottaa tietoisuustutkija ja kirjailija Jeremy Qvickin tervetulleeksi saman pöydän ääreen kynttilän valoon jakamaan ajatuksia luovasta ajattelusta. Uuden ajatuksen metsästys alkaa pienellä todellisuustarkastuksella ja historiakontekstin muistelolla. Tämän jälkeen siirrymme uudelleen luomisen mysteeristä ja luonnollisen rytmiikan löytämisestä oman mielen puutarhan hoitoon. Rudolf Steinerin vapauden filosofiaan pohjautuen, nykyajan fenomenologista filosofiaa jatkavien, kuten Scott Hicksin ja Yeshayahu Ben-Aharonin inspiraatiossa vahvasti kulkeva Jeremy vie meidät lopulta avaruudelliseen matkaan minätietoisuuden lähteille, itseäänsä tarkastelevaan itseen. Postmodernin ranskalaisia filosofeja mukaillen, ajatuksen ja käsitteiden uudelleen elähdyttäminen voi alkaa juuri tästä hetkestä.