Seuraava katsaukseni korostaa tieteen tekemisen oikeuksien tunnustamisen tärkeyttä, erityisesti painottaen tarvetta keskusteluihin avoimesta tieteestä. Viittaamalla kansainvälisten sopimusten periaatteisiin pyrin määrittelemään tieteen ei etuoikeutena, vaan perustavanlaatuisena ihmisoikeutena. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole vailla vastuuta ja velvollisuuksia; erityisesti vastuuta noudattaa ja edistää tieteellistä menetelmää.

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin holististen tieteiden julkaisussa 4.1.2025: https://www.holistic-science-publications.com/holistic-archive/

Tiede on tarkoitettu kaikille

Viimeaikaisissa Joe Rogan Experience -podcastin jaksoissa on noussut esiin kysymyksiä asiantuntijatietoon luottamisesta, hyvän tieteen kriteereistä sekä tieteellisen tutkimuksen institutionaalisesta erioikeudesta. Erityisesti jakso #2171, jossa vieraana olivat amerikkalainen toisinajattelija ja matemaatikko Eric Weinstein sekä näyttelijä ja keksijä Terrence Howard, keräsi miljoonia katselukertoja ja sai aikaan satoja tuhansia reaktioita sekä lukuisia vastausvideoita kuukauden sisällä. Vaikka osallistujat, mukaan lukien isäntä Joe Rogan, saivat sekä ivaa että kiitosta mielipiteistään, laajempi keskustelu usein sivuutti keskeisen kysymyksen: yleisen oikeuden osallistua tieteelliseen tutkimukseen.

Tässä katsauksessa korostetaan näiden oikeuksien tunnustamisen tärkeyttä, erityisesti avoimen tieteen keskustelun tarvetta. Viitaten kansainvälisten sopimusten periaatteisiin pyritään muotoilemaan tiede etuoikeuden sijaan perusoikeutena. Tämä oikeus ei kuitenkaan tule ilman vastuuta ja velvollisuuksia; erityisesti vastuuta noudattaa ja edistää tieteellistä menetelmää.

Oikeus tieteeseen

Jokaisella ihmisellä on yleismaailmallinen oikeus osallistua kulttuurielämään sen laajimmassa sivistysmerkityksessä, mukaan lukien tieteelliset pyrkimykset, ja hyötyä julkisten kanavien julkaisutoiminnan eduista, joita turvataan immateriaalioikeuksilla. Tämä oikeus on nimenomaisesti tuettu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (UDHR) artiklassa 27, jossa todetaan, että ”1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. 2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.” Lisäksi taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICESCR) vahvistaa tämän oikeuden osallistua ja nauttia tieteen suomista henkisistä hyödyistä artiklassa 15.

Näiden artiklojen mukaan tieteen on oltava avoin kaikille, jotka haluavat osallistua siihen. Oikeuksia käsittelevä 18 henkinen komitea (CESCR) korostaa vuonna 2020 julkaistuilla yleiskommenteillaan nro. 25 II 9-11, että tieteeseen osallistumisen tulisi olla inklusiivista, heijastaen laajempaa kulttuuristen oikeuksien käsitettä, joka kattaa kaikki inhimillisen olemassaolon osa-alueet, mukaan lukien siis tieteellisen toiminnan itsessään, ei vain tieteellisistä tuloksista nauttimista. Tämä periaate mitätöi kaikki yhteiskunnalliset rajoitukset siitä, kuka voi osallistua tieteeseen mielivaltaisten tai ennakkoluuloisten kriteerien perusteella. Oikeus osallistua tieteen antiin ja tekemiseen on siis suojattu kansainvälisellä ihmisoikeuslainsäädännöllä, joka painottaa syrjimättömyyttä.

Immateriaalioikeudet suojaavat henkisiä tuotoksia, kuten kirjallisia ja taiteellisia teoksia, mutta löytöjä, tieteellisiä teorioita tai matemaattisia menetelmiä ei voi kuitenkaan patentoida Suomen patenttilain 1 luvun 1 § mukaan.

UNESCO:n suositus Avoimesta Tieteestä ja tutkijoista korostaa inklusiivisen tieteellisen osallistumisen tärkeyttä yhteisen tiedon edistämiseksi ja yhteiskuntien kehittämiseksi UDHR artikla 27 pohjalta: “Avoin Tiede pyrkii lisäämään tieteellisen tiedon jakamista laajasti ja avoimesti kaikkien ihmisten hyödyksi kaikkialla – sekä avaamaan prosessin, jossa osallistutaan tiedon tuottamiseen ja rakentamiseen.”

Debatit yhteiskunnassa ongelmallisista kysymyksistä, kuten kuka on oikeutettu osallistumaan tieteeseen ja mikä muodostaa pätevän tieteen, liittyvät usein etuoikeuksien, demargoinnin, tiedesovellusten ja vastuullisuuden kysymyksiin. Näiden keskustelujen, tai keskustelematta jättämisten, ei kuitenkaan tulisi syrjäyttää kenenkään perusoikeutta osallistua tieteelliseen toimintaan tiedon tai tieteellisten laitteiden keksijänä, tuottajana tai soveltajana yhteiskunnallisten ja kansainvälisten lakien puitteissa.

Keskustelut avoimilla ja suljetuilla foorumeilla ongelmakohdista eivät voi muuttaa tämän oikeuden olemusta, kuten se UDHR:n artiklassa 27 on esitetty. Yhteiskunnat, foorumit, hallitukset ja toimikunnat, jotka kieltävät tämän oikeuden, toimivat parempaa maailmaa vastaan. Tieteeseen osallistumisen pääsyn rajoittaminen rappeuttaa maailmanlaajuista sivistävää kulttuurityötä.

Velvollisuudet tieteessä

Yhteisön tulisi tarkistaa ja vahvistaa tieteellinen työ keskeisimpien tieteellisten hyveiden eli totuudenmukaisuuden ja rehellisyyden perusteella. Tieteellinen yhteisö luottaa eräänä työkaluna vertaisarviointiin asettaakseen tavoitteita tieteellisen työn pätevyydelle ja totuudenmukaisuudelle. Tämä prosessi tulisi perustua työn ansioihin, ei tekijän henkilöllisyyteen tai aiempiin meriitteihin. Prosessin on tarkoitus varmistaa, että tieteellisiä panoksia arvioidaan oikeudenmukaisesti ja objektiivisesti, ylläpitäen tieteellisen tutkimuksen integriteettiä. CESCR lisää, että ”tietoa tulisi pitää tieteenä vain, jos se perustuu kriittiseen tarkasteluun ja on falsifioitavissa ja testattavissa.”

Tämä pätee paitsi STEM-alojen ’kovien tieteiden’ osalta, myös laadullisiin tutkimusalueisiin. Esimerkiksi suomalainen tutkija ja tieteenteorian historian tohtori Ari J. Tervashonka käsittelee loogisen konfirmaation teoriassaan replikaatiokriisiä psykologian kaltaisilla aloilla, osoittaen, että perusteellinen validointi voi olla mahdollista kaikilla tieteellisillä aloilla.

Tieteen pitäisi olla tarkoitettu kaikille, mutta onko kaikki tiedettä? Parhaat arviointijärjestelmät mahdollistavat kaksisuuntaisesti anonyymin vertaisarvioinnin kaikille tutkijoille iästä, ihonväristä, rodusta, sukupuolesta, koulutuksen suomasta yhteiskunnallisesta statuksesta tai uskonnollisista arvoista riippumatta. Anonyymit double-blind vertaisarviointijärjestelmät, joiden kehitys nykyiseen muotoonsa alkoi 1970-luvulla, auttavat varmistamaan, että tieteellistä työtä arvioidaan oikeudenmukaisesti ilman ennakkoluuloja. Tämä järjestelmä mahdollistaa niin akateemisten kuin kansalaistutkijoidenkin merkityksellisen osallistumisen taustastaan riippumatta, edistäen monimuotoisempaa ja innovatiivisempaa tieteellistä yhteisöä.

Kansalaiset tieteilijöinä

Kansalaistieteilijä voi olla itsenäinen tutkija tai vastaavasti henkilö, joka ottaa osaa tieteellisen instanssin organisoimaan tutkimukseen esimerkiksi datan kerääjänä. Kukaan ei voi kuitenkaan väittää olevansa tieteellinen tutkija ilman aktiivista osallistumista ja sen osoittamista tietyn aihealueen opiskeluun ja sen parissa työskentelyyn. Kulttuuri-/sivistystyö, sisältäen taiteet, sosiaaliset ja luonnontieteet, on sivistyneen yhteiskunnan kansalaisille järjestämä etuoikeus, ei kepeästi itselle määritelty positio.

Akateeminen instituutti on vuosituhansien aikana rakentunut opettamaan kriittistä ajattelua sekä yleisesti että erikoistuneilla aloilla. Sinnikäs opiskelu ja päättötyöt valmistavat asiantuntijoita, joilla on parhaat mahdolliset edellytykset arvioida ja tuottaa uutta tietoa alalleen. Kuitenkin opiskelumenetelmät ja tieto sinänsä ovat yleistä omaisuutta ja kuuluvat kaikille eikä tieteellisten alojen asiantuntijuus voi täten olla akatemian säätelemää eikä sen yksinomaisuutta. CESCR:n mukaan yli 170 sopimuksen allekirjoittaneen jäsenmaan on suorastaan järjestettävä kansalaisille mahdollisuus ottaa osaa tieteelliseen toimintaan.

Artiklat UDHR 27 ja ICESCR 15 kannustavat kaikkia tieteellisestä työstä kiinnostuneita itsenäiseen tutkimiseen, opiskeluun ja jakamaan havaintonsa maailmasta maailmalle sivistävän kulttuurityön nimissä. Tieteellinen eetos alkaa havainnoinnista, dokumentoinnista ja tutkimuksen vertailusta tunnettuun tietoon. Internet ja tekoäly ovat työkaluina luoneet ainutlaatuisen mahdollisuuden toiminnalle, joka ihmisoikeuksien julistuksen aikaan 75 vuotta sitten oli vasta idealisaatio. Lisäksi hankkiutumalla ympäristöön, jossa henkilö voi sparrata muiden kanssa tietoansa ja osaamistansa, muodostuu hyvät mahdollisuudet olla luomassa parempaa, toimivampaa sivilisaatiota. Jokaisen tieteilijän velvollisuutena on ylläpitää tieteellisen menetelmän perusperiaatteita ja kriteereitä edistääkseen tiedon jatkuvaa kehittymistä.

Tieteeseen osallistumisoikeuden vahvistaminen on keskeistä nykymaailmassa, kun otetaan huomioon tieteen ja teknologian kasvava vaikutus jokaiseen elämämme osa-alueeseen. Globaaleista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta, henkilökohtaiseen lääketieteeseen saakka tieteelliset edistysaskeleet muovaavat tulevaisuuttamme. Osallistumisen varmistaminen eri instituutioista ja yrityksistä mahdollistaa erilaisten näkökulmien ja kykyjen tuomisen näiden monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen, mikä lopulta hyödyttää koko ihmiskuntaa.

Science is for everyone

In recent episodes of the Joe Rogan Experience podcast, questions about the validity of expert knowledge, the criteria for good science, and institutional privilege to scientific research have been raised. Notably, episode #2171 with guests Eric Weinstein, an American dissident scientist and mathematician, and Terrence Howard, an actor and inventor, drew millions of views and sparked hundreds of thousands of reactions and numerous response videos within a month. While participants, including host Joe Rogan, elicited a mix of ridicule and praise for their opinions, the broader discourse often overlooked one thing: the universal right to participate in scientific inquiry.

This essay emphasizes the importance of acknowledging these rights, particularly highlighting the need for discussions on open science. By referencing principles from international agreements, it seeks to reframe science not as a privilege but as a fundamental human right. However, this right does not come without responsibility and duty; specifically, the responsibility to adhere to and promote the scientific method.

Right to science

Every individual has a universal right to participate in cultural life in its broadest educational sense, including scientific endeavors, and to benefit from the advantages of public channels’ publishing activities, which are secured by intellectual property rights. This right is explicitly supported by Article 27 of the Universal Declaration of Human Rights (UDHR), which states: ”1. Everyone has the right freely to participate in the cultural life of the community, to enjoy the arts and to share in scientific advancement and its benefits. 2. Everyone has the right to the protection of the moral and material interests resulting from any scientific, literary or artistic production of which he is the author.” Furthermore, the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights (ICESCR) reinforces this right to participate and enjoy the intellectual benefits provided by science in Article 15.

According to these articles, science must be open to all who wish to engage in it. The 18-member Committee on rights (CESCR) in 2020 emphasizes in its General Comment No. 25 II 9-11 that participation in science should be inclusive, reflecting the broader concept of cultural rights, which encompasses all aspects of human existence, including the activity of science itself, not just as beneficiaries of scientific outcomes. This principle nullifies any attempt to restrict who can participate in science based on arbitrary or prejudiced criteria. Therefore, the right to participate in the contributions and activities of science is protected under international human rights law, which stresses non-discrimination.

Intellectual property rights protect creations of the mind, such as literary and artistic works. However, discoveries, scientific theories, or mathematical methods cannot be patented according to Chapter 1, Section 1 of the Finnish Patent Act.

UNESCO’s Recommendation on Open Science and researchers underscores the importance of inclusive scientific participation to advance common knowledge and develop societies, based on UDHR Article 27: ”Open Science aims to increase the sharing of scientific knowledge widely and openly for the benefit of all people everywhere – and to open the process of contributing to and building that knowledge.”

Debates within society on problematic issues, such as who is entitled to participate in science and what constitutes valid science, often relate to privileges, demarcation, marginalization, scientific applications, and responsibility. These debates, or the failure to have them, should not override anyone’s fundamental right to participate in scientific activity as an inventor, producer, or applicator of knowledge or scientific equipment within the framework of societal and international laws.

Discussions in open and closed forums about these problem areas cannot change the nature of this right, as presented in UDHR Article 27. Societies, forums, governments, and committees that deny this right are acting against a better world. Restricting access to participation in science degrades global educational and cultural work.

Responsibilities in science

The community should review and affirm scientific work based primarily on the central scientific virtues of truthfulness and honesty. The scientific community relies on peer review as a tool to set standards for the validity and truthfulness of scientific work. This process should be based on the merits of the work, not the identity or past merits of the author. This process aims to ensure that scientific contributions are assessed fairly and objectively, maintaining the integrity of scientific research. The CESCR adds that ”knowledge should be considered as science only if it is based on critical inquiry and is open to falsifiability and testability.”

This applies not only to the ’hard sciences’ in STEM fields but also to qualitative research areas. For instance, Finnish researcher Ari J. Tervashonka, a PhD in the theory history of science, addresses the replication crisis in fields like psychology through his theory of logical confirmation, which suggests that rigorous validation is achievable across all scientific disciplines.

Science should be for everyone, but is everything science? The best evaluation systems to validate scientific knowledge enable bidirectional anonymous peer review for all researchers regardless of age, skin color, race, gender, religious values, or societal status provided by education. Anonymous double-blind peer review systems that started to develop to their current form in the 1970s help ensure that scientific work is assessed fairly and without prejudice. This system allows both academic and citizen researchers to participate meaningfully, regardless of their background, fostering a more diverse and innovative scientific community.

Citizens as scientists

A citizen scientist can be an independent researcher or, alternatively, a person participating in research organized by a scientific entity, such as a data collector. However, no one can claim to be a scientific researcher without active participation and demonstration of study and work in a specific field. Cultural work and civic education, including the arts, social sciences, and natural sciences, is a privilege organized for the citizens of a civilized society, not a lightly self-defined position.

Academic institutions have been built over millennia to teach critical thinking both generally and in specialized fields. Persistent study and final theses prepare experts with the best possible qualifications to assess and produce new knowledge in their field. However, study methods and knowledge are common property and belong to everyone; therefore, academia cannot regulate or monopolize expertise in scientific fields. According to the CESCR, more than 170 signatory countries are indeed obliged to organize opportunities for their citizens to participate in scientific activities.

Articles UDHR 27 and ICESCR 15 encourage all those interested in scientific work to conduct independent research, study, and share their observations of the world for the world in the name of cultural and educational work. Scientific ethos begins with observation, documentation, and comparing research to known knowledge. The internet and artificial intelligence are tools that have created a unique opportunity for activities that were merely idealized at the time of the Human Rights Declaration 75 years ago. Moreover, engaging in environments where one can spar with others about their knowledge and skills creates good opportunities to contribute to a better, more functional civilization. It is each scientist’s duty to uphold the scientific method’s basic principles and criteria to foster the progressive improvement of knowledge.

The assertion of the right to participate in science is critical in today’s world, given the growing impact of science and technology on every aspect of our lives. From addressing global challenges like climate change to advancing personalized medicine, scientific progress shapes our future. Ensuring inclusive participation allows diverse perspectives and talents from various institutions and companies to contribute to solving these complex issues, ultimately benefiting humanity.

Sources

• The Universal Declaration of Human Rights, Article 27 (1948): https://www.un.org/en/about-us/universal-declaration-of-human-rights
• Finnish Copyright Act (404/1961): https://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1961/en19610404
• The International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights (ICESCR), Article 15 (1966): https://www.ohchr.org/en/instruments-mechanisms/instruments/international-covenant-economic-social-and-cultural-rights
• Finnish Patent Act (550/1967): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1967/19670550
• CESCR General Comment no. 25 II 9-11 (2020): https://undocs.org/E/C.12/GC/25
• UNESCO Recommendation on Science and Scientific Researchers (2022): https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000383771
• Ari J. Tervashonka 2022. Logical confirmation. Metodologia, issue III, p. 25–63: https://www.academia.edu/90824973/Logical_confirmation_And_the_philosophical_fundaments_of_qualitative_research
• Ari J. Tervashonka & Jani Varpa 2024. Constructive scientific peer-review: https://www.academia.edu/113938902/Constructive_scientific_peer_review
• Joe Rogan Experience #2171 – Eric Weinstein & Terrence Howard (2024): https://www.youtube.com/watch?v=nrOaFxNex7U